sunnuntai 24. helmikuuta 2013






                 Upeaa aurinkoista talvipäivää kaikille!!!!

    Tänään se todellakin tuntui oikein käsin kosketeltavasti - meinaan kevään tulo. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta,oli aivan tyyntä ja lumi kimalteli auringonsäteiden alla kuin timantit...luonto oli kauneimmillaan. Kävelin pitkät pätkät jäällä, ihmettelin ristiin rastiin meneviä erilaisia tassun jälkiä, kelkkojen ja suksien jättämiä jälkiä ja kuuntelin lintujen laulua.
  Jäin sitten nauttimaan uimarannan hyppytornin kupeeseen auringonsäteistä,joiden lämmin suukko tuntui poskellani niin ihanalta - oikein tunsin kuinka auringonvalon antama energia virtasi suonissani,ja koko kehoni imi säteitä kuin janoinen hietikolla viimeistä vesipisaraansa - oma aurinkopaneelini sai taas virtaa jaksaa, ja hymy karehti kasvoillani - taas on yksi talvi takanapäin,ja selvisin siitäkin kuin ihmeen kaupalla.

      Kevät todellakin on nyt saapunut, se on aivan selvää,eikä vaan epätoivoisen mieleni tuotoksia.
Kevään tulo merkitsee myös sitä, että uskollinen kumppanini punainen paholainen pääsee super huoltoon.
Vein sen eilen Nummelaan hyvään pyöräliikkeeseen täyshoitoon, ja tilattiin siihen upouudet renkaat,jarrupalat ja uudet ketjut, entiset olivat aivan äärirajoilllaan jo.
Renkaatkin ovat nyt vähän entistä leveämmät, ja lisäksi kuvioidut ja pistosuojatut, joten todellakin iso harppaus parempaa kohti. Tuskin maltan odottaa,että saan jaokkini takaisin ja pääsen nielemään hänen kanssaan kilometrejä.

             Myös tämä minun  blogini on saanut sekä uuden nimen kuin myös ehomman ulkoasun, ja olen siihen nyt oikein tyytyväinen.
Pyrin pitämään tämän blogin valoisana ja ajatuksiltaan ja energiavirraltaan positiivisena ja iloisena.
Sen sisältö tulee olemaan pitkälti näissä minun erilaisissa pyöräretkissäni,ja mitä ne tuovat tullessaan. Sen lisäksi luonto ja eläimet saavat oman osansa tästä blogista, kuin myös hyvä ruoka: lähiruoka,pientuotanto ja kotimaisuus.....

  Maailmassa on aivan tarpeeksi kurjuutta ja ikäviä asioita,että minun pitäisi niistä täällä kirjoittaa - ellei siihen joskus ole jotain erityisen painavaa syytä.
Toivon kuitenkin, että valoisuus ja elämänilo,joka minusta kuplii,tarttuu muihinkin - ja mottoni "antaa hyvän kiertää " näkyisi myös täällä.
   Elämä aidoimmillaan sykkii maalla ja pienissä kylissä, ja luonto vetää minua aina puoleensa kuin magneetti,luonto on minun kirkkoni,sieltä ammenan voimani.
Kun lähden pyörällä kiertelemään, niin jo valmiiksi pieni asuntovaunu kotini muuttuu vieläkin pienemmäksi, sillä silloin pääosin kotini on pieni teltta.
Kun saan yösijan jonkun ystävällisen ihmisen luota, silloin toimin periaatteella antaa hyvän kiertää ja vaihdantatalous nostaa päätään - kun kulkurille ovi avataan,hän vastaa siihen ystävällisyydellä ja antaa oman panoksensa näiden ihmisten elämään siksi pieneksi hetkeksi,kun jakaa sitä elämää heidän kanssaan.

        Toiset on luotuja kulkemaan..minä olen todellakin yksi näistä ihmisistä - minä janoan uusia kokemuksia ja elämyksiä,ja koko maailma on minun kotini. Ahtaat meluisat kaupungit eivät ole minua varten, minä haluan kulkea tuulen mukana - vapaana, sielu ja sydän auki, elää hetkessä - suurella sydämellä ...

    Valoa ja lämpöä päiväänne ja ihania keväisiä ulkoiluhetkiä!!!!

keskiviikko 13. helmikuuta 2013










                                                                       Hyvää iltaa kaikille!!!
  
 On se vaan kumma, miten ne parhaat ideat ja inspiraatiot aina tulevat juuri silloin, kun pitäisi käydä nukkumaan, tai jopa silloin, kun olet umpiunessa....niinhän mulle on viimeaikoina käynyt, ja näyttää vahvasti siltä,että tämäkin ilta menee huomisen puolelle,ennenkun Nukkumatti saapuu hiekkoineen kylään.
Mutta kuten voitte blogin kuvista nähdä, täällä minä villasukat jalassa teetä hörppien lueskelen karttoja ja tutkiskelen taas kerran kiintoisia kohteita kyläilylle, kun lähden tätä maata polkemaan ristiin rastiin.

     Kuumeisena odotan lumien sulamista, ja että saan punaisen paholaisen tip top kuntoon ja kanssani nielemään kilometrejä. Kyllä tässä maassa polkemista riittää, ei lopu tiet kesken.

 Kesän isoa reissu reittisuunnitelman osalta alkaa siis tosiaan olla valmis, mutta mähän en koskaan mitään kiveen hakkaa,joten pieniä liikkumavaroja siellä aina on suuntaan os toiseenkin.
Aikatauluja minulla ei ole lainkaan, en katso kelloa enkä omista kalenteria - nukun kun nukuttaa ja ajan vaikka yöllä - ainakin Lapin valoisat yöt ovat jo sellainen kokemus itsessään, että niitä on päästävä yön hiljaisina hetkinä rauhassa ajelemaan.

   Myös kevään reissut alkaa olla katseltuna, nekin toki pienellä liikkumavaralla. 1-2 yön reissut tulevat ainakin näillä näkymin kohdistuvan seur.paikkoihin: Hanko, Porvoo, Suomenlinna( Helsinki) ja Tampere.
Noiden lisäksi sitten eripituisia päiväretkiä, ja ne jo klassikoiksi muodostuneet traditiot eli: Inkooseen kevään ensimmäiselle jäätelölle, Mustion Linnaan, Fiskarsiin ja Lohjansaareen...

        Kevään ja kesän aikana siis haluan vierailla mahdollisuuksien mukaan niin paljon kuin mahdollista erilaisilla tiloilla, lähiruoka ja pientuottajat erityisesti ovat minun sydäntäni lähellä olleet jo vuosia kera maatiaisrotuisten kotieläintemme, mutta ylipäätään Suomalainen maatalous ja sen säilyminen on tärkeää.
Torit, kauppahallit, suoramyyntitilat, pikku putiikit ym ym....ovat kohdelistallani kun matkaa teen.
Maatilamatkailuyritykset varmasti saavat huomioni yhtä lailla, ja tulen telttailun ja hostelleiden ohessa käyttämään maatilamatkailupalveluja.

     Pyöräily luonnollisesti on se kesän laji, mutta koska tästä on nyt tarkoitus tehdä unelmieni matka, once in a lifetime tapahtuva elämys, haluan tuoda mukaan muitakin tapoja liikkua:

 - nousta Suomenhevosen selkään ratsaille
 - meloa kajakilla saaristossa
-patikoida esim. Haltilla tai Kolilla

     Ja nyt siihen suurpiirteiseen reittissuunitelmaan:

Ideana on ajaa länsirannikkoa ylös ja itärajaa takas alas kotiapäin - tämä näin hyvin karkeasti sanottuna.
Matkaan mahtuu pieni pala pohjoista Ruotsia, 3 pientä pätkää pohjoista Norjaa ja siellä yksi valassafari, Saimaata ja Hämeen härkätietä. Loppuna kuin sokerina pohjalla on sitten rakastamani Ahvenanmaa pohjoisesta etelään, ja uutena eksoottisena kohteena pieni Utön saari.

Tuo oli siis sellainen lavea matkasuunnitelma, tarkemmaksi se sitten tulee ajellessa, joten kannattaa pysyä kuulolla viimeistään siinä vaiheessa,kun etelästä alkaa lumet sulamaan.

  Tuonkin reissun jälkeen on jo uusia suunnitelmia, mutta niistä vaikenen toistaiseksi...pyöräilyyn nekin toki liittyvät -ja ruokaan ja luontoon....mutta ei vielä paljasteta kaikkea:)

    Nyt nukkumaan - iloisin mielin ja positiivista energiaa uhkuen - tästä tämä lähtee.....

  T.Mari


ps. Ai niin..kun kerta lähiruoka tuli puheeks,niin laitan tässä tällaisen linkin...Lohjalla on n.40 000 asukasta ,ja löytyy tällainen yhdistys kaikille lähiruoasta kiinnostuneille ihmisille, itsekin siihen nyt pääsin kunnolla tutustumaan.

http://lohjanlahiruoka.fi/



maanantai 4. helmikuuta 2013

Pyöräillen ja herkutellen Suomi-neidon ympäri 2013

http://www.facebook.com/AntaaHyvanKiertaaPyoraillenKohtiParempaaHuomista














Hei!!!!

   Nimeni on Mari Laulumaa, ja minä rakastan pyöräretkeilyä kauniissa maassamme.
Jo vuosia olen haaveillut kiertäväni tämän maan kiireestä kantapäähän, ja yhdistäväni rakkauteni pyöräilyyn,sekä herkullisiin aitoihin makuihin  - ja tänä kesänä saan vihdoin unelmani toteutumaan perusteellisesti!

   Minä olen aivan tavallinen tyttö, valmistuin juuri tarjoilijaksi.
 Minun sydäntäni lähellä on ollut jo vuosia Suomalaiset maatiaiskotieläimet:

http://www.marinmaatiaiset.net/

Minulla on myös maatilatalouden tutkinto,ja tein aikoinani töitä myös lypsykarjatiloilla...
Suomalainen ruoantuotanto on myös minulle läheistä, ja tällä pitkällä pyöräretkelläni haluaisin omalta osaltani tuoda esille tätä monipuolista ammattitaitoa ja niitä ihmisiä,jotka omalla uutteralla työllään meille takaavat laadukkaita raaka-aineita: maitoa, lihaa, viljaa jne....

   Ja nyt minulla olisikin teille tällainen kaino pyyntö,

 Haluaisin päästä vierailemaan ja tutustumaan seuraaviin paikkoihin:

 - lypsykarjatila, jossa on suomalaisia maatiaisrotuja
- lihatila, jossa kasvatetaan suomalaisia maatiaisrotuja
- luomulihatila, jossa voisi olla esim. ylämaankarjaa
- lammastila
-luomusikatila
-pienkanala, jossa olisi maatiaiskanarotuja
-hunajatuotantoon tutustuminen
- vuohitila ja esim. vuohenjuuston tekoon tutustuminen
- marjaviinitila
-porotila
kalastajan mukaan pääseminen esim. Ahvenanmaalla


  Yllämainittujen paikkojen lisäksi myös torit ja kauppahallit ja lähiruokakohteet tulevat saamaan huomiota retkelläni. Tulen kirjoittamaan tänne blogia ahkerasti, ja liitän mukaan kuvia ( omat kuvasivut muualle),sekä mahdollisia linkkejä ja suosituksia erilaisiin kohteisiin....

  Miksi minä tätä teen??? Mitä minä tästä saan??
  Jos joku ajattelee,saanko minä tästä jotain korvausta tai sponsoritukea,niin vastaus on molempiin EI!! Kukaan ei minulle maksa mitään, eli taloudellisesti en tästä itse saa mitään (ainakaan vielä kukaan ei ole ilmoittautunut sponssaamaan)

Miksi sitten tätä teen?? Eihän kukaan nykyään tee mitään pelkästä intohimosta ja hyvästä mielestä..poikkeus vahvistaa säännön,sillä minä teen!
Minä ihan oikeasti rakastan tämän maan tutkimista polkupyöräni kanssa. Ja minä todellakin pidän hyvästä ruoasta ja hyvistä mauista, konstailemattomasta ja rennosta otteesta elämään ja ruokaan.

 Minua suututtaa todella paljon, että suomalaista maataloutta ollaan polkemassa jalkoihin, ja koko ajan tuodaan ulkomailta enemmän elintarvikkeita, vaikka meillä olisi täällä sitä omastakin takaa.
Maaseutumme ja pienet kylämme ovat minulle tärkeitä, ja koko Suomi kokonaisuudessaan arvokas ja kaunis maa, eikä vaan kaupungit ja niiden lähiöt.

     Minä teen tätä suurella sydämellä, ja toivon,että saan vietyä eteenpäin sekä Suomea matkailumaana kuin myös maana,jolla on todellakin oma hieno ruokakulttuurinsa.

 Lämmöllä: Pyöräilevä kotikokki ja herkkusuu: Mari Laulumaa

ps. Pyöräretkeni tarkempi reittisuunnitelma tulee tänne lähiaikoina, samoin kevään aikana tekemäni retket...sen mukaan voi sitten järjestää niitä mahdollisia tilavierailuja ym.kohdevierailuja.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

The sights, sounds and flavours of Finland 

I strongly believe in Finland's gastronomy, and to our domestic production with high quality. I believe to the motivation and skills which our farmers and producers have, especially the keepers of small farms with our landrace farm animals. Their loyalty and heart lies on the right place, and their work ethic is never unseen before. 

Our national treasure, the forest, has its own remarkable production of its own: its berries and mushrooms, and its very variable game. Also our lakes, rivers and the sea brings its own specialities to our kitchens. 

As a part of my main project concerning our domestic farm breeds, I will include this one to it. 

My aim and my goal is to forward Finnish knowledge and skills in gastronomy and high guality farm products to foreign countries. I would sincerely hope to inspire the international visitors to get excited about our country's true and genuine flavours what we have to offer for them. 

  " Cycling and eating my way around Finland " is all that and more, what I wrote on this blog.
It has been my dream for many years to do this special journey around this gourgeous country with my red devil, the ferrari of bicycles:)
There has been obstacles on the way, but they have made me even more determined to carry on and making this dream come true.
I know there are people, who has doubts, let them have that freedom. I know I am going to make it this time, and that's all that matters in the end.
When one has a dream, and all the faith in the world to that dream, it will eventually become true.
I believe in myself, and I believe on this project as whole, and since I love both cycling and food, there is nothing better I could possibly be doing.

http://www.facebook.com/AntaaHyvanKiertaaPyoraillenKohtiParempaaHuomista

 That is my facebook site for this journey......

  I will soon also write few words of my other interest and passion, that is the Finnish landrace farm animals..

Happy new year 2013 to each and everyone of you my dear friends:)

    Time has flied since my last writing, but I am finally here..better late than never, eh?
 Now all my Finnish readers must be wondering, that what is going on? Why is this woman writing here in english? Has she lost her marbles or what??
Well ,let me explain...

World is a wonderful place, and now that we have all the social media, such as facebook as example, it brings all the corners of this globe closer to us. It gives us an opportunity to "meet " people from other countries, share hobbys and values etc... I have had a great priviledge to meet new friends from a hobby, which I feel passionate about - cycling and cycling touring.
And as it happens, I would like to share my blog with all my friends, and from now on I will keep it bi-lingual - english and finnish...but you must forgive me, when I make some spelling mistakes etc..even thought my english is fairly fluent, it is still not my native language:)

      This year 2013 will be a great year in many many ways....
First of all, I will be soon finishing my studies to become a waitress, and for that I am happy. I also have a chance to work full time in a nice cafeteria till the end of may, which is great...
And then...spring is coming - slowly but surely....red devil and I will be on the road again, and that will be amazing!!!!
My long time dream to cycle around Finland can finally happen without interruptions,as long as I stay healthy and don't get hit by a truck again....
Timewise and financially I will be all ready and set for this great journey, and I can hardly wait...patience has never been my strong points...
 Iam curious, passionate about life itself...I love adventures, I love that feeling of freedom as I go and cycle and explore the new routes......time stops, there is no rush anywhere....it is just the moment I live in so strongly - the wind on my face lights up my eyes and I could just sing and be filled with joy....

   Yeah yeah, I know that I get carried away and my spontanious nature gets me to trouble every now and then..

 But - let me ssy this my friends : life IS short and we only live here once - so why be miserable and whine about everything, when you can take control of your life and start living it as it would be your last day on this earth....
When you are happy, you make people around you happy also....smile doesn't cost you a dime, but it can sure as heck save someones day....
Live on the moment - cherish your memories but don't get stuck living in the past.... you can also see for the future, but don't make too much plans and let the intuition carry you....
Feel the mother earth underneath your toes at the warm summer night, get mesmorized by the beauty of flowers and butterflies...love and be loved - and fall asleep listening your own heartbeat - beating strong and full of life!!!

  I talk to you soon again - have a wonderful day:)

lauantai 22. joulukuuta 2012


        22.12.2012 Oikein rauhallista joulua kaikille -niin ihmisille kuin eläimillekin!!!!
 Palailen lähipäivinä tänne kirjoittelemaan tuoreimpia kuulumisia, nyt jään muistelemaan aamuista koululaisten joulujuhlaa upeassa Pyhän Laurin kirkossa....se oli todella kaunis ja tunnelmallinen tilaisuus,ja herkisti mielen...jouluevankeliumi lasten esittämänä ja kirkkaat äänet laulamassa Maa on niin kaunis..lasten silmistä näki odottavan tunnelman - jouluaatto melkein jo käsin kosketeltavissa....
..ja rauhaa päälle maan - sitä todella toivoisin minäkin.
Palataan taas, voikaa hyvin!!!







perjantai 19. lokakuuta 2012

Suojelusenkelilleni


Kylmä ja tyly syystuuli imeytyy väkisin luihin ja ytimiin – vedän takkia tiukemmin kiinni ja hytisen hieman kun kävelen pitkin järven rantaa.
Puut ovat jo niin alastoman näköisiä, muutama yksinäinen ruskan värittämä lehti pitää tiukasti oksasta kiinni välttääkseen putoamasta tyhjyyteen.



    Katselen taivaalle ja yritän hakea sieltä äärettömyydestä jonkun kiintopisteen, johon kohdistaa katseeni ja ajatukseni.
Tunnen itseni pieneksi ja hauraaksi – yksinäiseksi.

Kuin huomaamatta lakkaa tuulemasta, järven pinta vaimenee, kuin odottaen jotain.

Eteeni leijailee tuo kaunis oranssi puunlehti – hiljaa, kevyesti laskeutuu järven pintaan jääden siihen kellumaan.

   Tunnen pehmeän kosketuksen poskellani – aistin sen.
Minun suojelusenkelini on läsnä – vaistoan sen jokaisella solullani.
Se puhuu minulle, lohduttaa minua.
Sillä on lempeä kosketus, heleä nauru ja voimakas läsnäolo.


    Rakas äiti – et voi aavistaakaan miten paljon sinua kaipaan.
Huomaan puhuvani sinulle päivittäin, kysyväni neuvoa kun olen eksyksissä.
Huomaan lähettäväni sinulle postikortteja, kun olen retkilläni – mihin osoitteeseen??? Pilvi numero 4 vasemmalta, se kaunis pumpulin pehmeä sydämenmuotoinen pilvi....
Huomaan kääntäväni radiota pienemmälle kun Kirka laulaa, sinä et tykännyt KirkastaJ
Näen usein sinut kaupungilla pyöräsi kanssa- kauppahallissa juttelemassa ystäviesi kanssa ja raikas naurusi kimpoilee kauppahallin seiniltä kuin nuotit...

  Sie äiti jouduit monta kertaa koville, ja nyt suojelusenkelinäkin saat vieläkin kiiruhtaa vuokseni ihan liikaa.

    Mutta minä tiedän sen,ettet haluaisi minun muuttuvan tippaakaan, vaan haluat minun olevan aina urhoollisesti oma itseni ja jatkamaan rohkeasti kulkua omia polkujani pitkin.

     Ja niin minä teenkin – kiitos äiti, kun jaksar valaa minuun uskoa ja annat voimia – kiitos tästäkin hetkestä kanssasi.
 Nähdään taas pian!
 T: tytönhupakkosi

Ps. Ensi kerralla mie ostan ne kahvipullat...eikä väitetä vastaan....
Pps. Toivottavasti sinulla on nyt lattiamatto ilman hapsuja