Aurinkoista torstaita täältä Lohjalta:)
Kevät on selkeästi myöhässä ainakin, jos edelliseen vuoteen vertaa esim. lumien sulamista ja ilman lämpötiloja. Mutta onhan ne meteorologitkin sanoneet, että maaliskuu oli kylmin vuosikymmeniin, ja varsinkin ne jatkuvat kovat yöpakkaset olivat erityisen poikkeuksellista.
Pyöräilemään olen kuitenkin päässyt, ja se on hyvä - alkoi siihen malliin jo polttelemaan maa jalkojen alla ja olo käymään kovastikin kärsimättömäksi, että keskittymiskyky työhön ja muihin asioihin kärsi jo melkoisesti.
Nyt olen tehnyt joitakin lyhkäsempiä kierroksia, ihan hyötyliikuntana, eli kauppareissuja ja tänään töihinkin, mutta sen lisäksi pari sellaista 20km lenkkiä.
Tänään oli tarkoitus ajaa oikeasti paljon pidempikin matka kuin tuo mainitsemani 20km, mutta niinhän siinä kävi, että takaisin piti kääntyä - on se vaan kumma juttu, että tällainen kohta 43 vuotias ei osaa vieläkään pukeutua oikein.
Aina paleltaa jotain kohtaa, tai sitten on selkä märkänä...tuntuu olevan jo haaste itsessään, että osaa laittaa oikein päälleen.
Tällä kertaa varpaat alkoivat kaksista sukista huolimatta ilmoitella olevansa jäätymispisteessä jo varsin varhain paljaan maantieosuuden alkupisteessä...sitkeästi siinä jatkoin matkaa, kun olisi ollut niin hyvä vauhti ja menofiilis päällä. Kypärän alla oleva myssy nousi koko ajan pois korvilta, niin seuraavaksi sitten korvalehdet alkoi ilmoitella että aikasta kylmä on täällä..
Edelleen jatkoin matkaa - hetkisen siinä ajeltuani kovassa tuulessa ( aukean pellon laidalla), ajattelin, että hullu voi kyllä olla, mutta tyhmä ei tarvitse olla.
Täyskäännös ja nokka kohti kotia.
Kävin ostamassa sellaisen windstopperin pyöräilykypärän alle, sellanen kommandomallinen pipo, joka suojaa sekä korvia ja poskia kuin myös kaulaakin - oivallinen hankinta myös kesän viileämpiä ajopäiviä ajatellen - varsinkin siellä pohjoisemmassa.
Lämpimämmät sukat myös seuraavalla kerralla, ja vaikka lapaset olivatkin hyvät ja sormet lämpöiset, niin ajohanskat pitänee vielä hommata - saa paremman otteen kahvoista.
No, huomenna uudestaan ja toivottavasti sillä kertaa ei ainakaan tarvitse palella - kai sitä joskus oppii, kantapään kautta..ainakin sillai se oppi jää parhaiten päähän, varsinkin mulla:)
Vaikka se kevät onkin nyt myöhässä ja päivät tuntuu olevan vielä kylmiä, luntakin jäljellä normaalia enemmän, niin kyllä sen luonnossa huomaa, että kevättä on rinnassa yhdellä jos toisellakin....
Eläimet alkavat saamaan poikasia, osa saanut niitä jo....
Puut näyttävät jotenkin niin haavoittuvaisilta ilman kaunista talvitakkiaan, ja odotellen kevätmuotia päälleen uusien lehtien muodossa.
Luonto on niin ihmeellinen - poikani sai Sieppo lehden mukana sellaisen kevätseuranta kortin, ja toisen samanlaisen koulusta - taidankin ottaa itse toisen niistä korteista ja alkaa tehdä havaintoja - se siivittää samalla sitä ajankulua, kun koko ajan lähdön hetki käy lähemmäksi.
Aika tekee minulle kepposia - mitä lähemmäksi lähtöä aika kuluu, sitä hitaammin se tuntuu menevän eteenpäin - testaa minun kärsivällisyyttäni, laittaa minut koetukselle...jekuttaa....
Mutta voiton puolella ollaan jo, koska pääsee tonne pienille lenkeille, ja sitä kautta päiväretket pitenevät., ja saa sen vapauden ja liikkeen tunnun sekä hyvää harjoitusta samalla.
Nyt päiväkahvia, hetki rentoutumista ja sitten töihin - olkaa ulkona, nauttikaa auringosta, ja seuratkaa pieniä luonnon ilmiöitä, se on takuulla sen arvoista <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti