Lasten saduissa tuppaa aina olemaan joku opetuskin..taisi olla bambissa rumpali-pupun äiti,joka viisaasti neuvoi lastaan: jos ei sinulla ole jotain hyvää sanottavaa,älä sano mitään!! Mielestäni tuo on hyvä viisaus,samoin kun tämän bloginkin otsikko..jostain syystä tuo neuvo on nykyän aika vaikea ihmisten toteuttaa..varsinkin täs virtuaaliyhteisös ja nettimaailmas ihmisiltä tuntuu unohtuvan hyvät tavat ja toisen kunnioittaminen. On helppo räkyttää kotoaan toiselle joutumatta kohtaamaan tätä kasvotusten,ja välil tulee ylilyöntejä..anteeksi ja kiitos ovat kohta kuolemas sukupuuttoon..mikä saa toisissa ihmisissä aikaan sen,että he tuntuvat jo pelkäl olemasolollaan olevan joku uhka muille..vaikka tosiasias he elävät vain omaa elämäänsä kulkien omia polkujaan....kukaan ei ole täydellinen,ja minä olen yhtä kaukana siitä kun maa on jupiterista. Yritän elää kuitenkin omaa elämääni, noudatan lakeja ja maksan veroja,ja pyrin parhaani mukaan kunnioittamaan muita ihmisiä ja heidän valintojaan. Tämä ei taida olla kaksisuuntainen tie,sillä minun tekemisiä ja sanomisia kritisoidaan alituiseen,ja minun valitsemaani polkua ja elämäntapoja ei sit tarvia näköjään kunnioittaa sitäkään vertaa..vaikka äitiys ja elämä jo itsesään on tehny musta vähän paksunahkaisemman, katkeaa se kamelinkin selkä joskus.. Jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa minusta,vaan haluat ainoastaan kritisoida tai loukata minua,niin älä ota minuun mitään yhteyttä millän tavoin! Minä en puutu sinun elämääsi,ålä sinä minun! Elä ja anna toistenkin elää!! Minä olen lainkuuliainen ja rehellinen kansalainen,en halua pahaa kellekään.olen riittävän hyvä äiti lapselleni,kuljen omia polkujani,ja teen sitä jatkossakin..minä olen minä,ja sinut itseni kans vikoineni päivineni..hyvää yötä!

Reissunainen liikenteessä...taas kerran..pitkästä aikaa..

to 11.8.2011  Helsingin rautatieasemalla

Siitä tuntuu olevan ikuisuus, kun viimeksi kirjoittelin päiväkirjaa. En tiedä miksi jäänyt niin vähiin tämäkin touhu, vaikka kirjoittamisen aihetta olisikin ollut yllin kyllin pitkin talvea ja kevättä....
..mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja tässä sitä nyt ollaan.
       Nämä on kotoisia paikkoja mulle nämä rautatieasemat, kuin myös lentokentät ja bussiterminaalit - reissunainen tuntee sulautuvansa heti joukkoon, vaikka kulkeekin omia polkujaan.
Aika kuluu omaa junaa odotellessa kuin siivillä ,niin paljon on nähtävää ja kuultavaa.....
lähteviä ja saapuvia junia ilmoitetaan kuulutusten kautta eri laitureille...ihmiset kipittävät laukkuineen ees taas, ja osa odottelee kai sit junista saapuvia tuttaviaan tai perheenjäseniään.
    Helliä halauksia, lämpimiä suudelmia - odotettu kohtaaminen. Kyyneleitä,kaihoisia katseita - jäähyväisten aika.
Kielten sekamelskaa, kun useita eri kansallisuuksia sulautuu matkustajien aallokkoon.
Tyylikkäitä Venäläisiä naisia, Japanilaiset isojen kameroidensa kanssa, iloisia Italialaisia kailottaa kovaan ääneen ja jakaa poskisuudelmia toisilleen - myös miehet!
Niinpä ,mutta ei  meidän Suomi-poika..ei voi, korkeintaan urheilukisoissa pienessä hiprakassa halataan äkkiä naapuria, kun leijonat kaatavat Ruotsalaiset MM kisojen finaalissa - kulttuurien kirjoa todellakin.

Seuraan katseellani kahvilan pöytien välissä touhukkaasti tepastelevaa kaunista vaaleaa kyyhkyä, jolla on onnen päivä - pikku lasten pöytien alta löytyy aina aarteita.
Jostain kauempaa tulee nenääni tupakan savua, ja sen joukkoon hiipii myös jonkun hyvin pienen matkustajan luonnontuote...kyllä vaan, myös äiti havaitsee rattaissa kellottavan pikku piltin voitonriemuisen hymyn..taitaapa olla aika vaipanvaihdon.
       Tämä sujuu taas, sekä kirjoittaminen kuin myös reissaaminen; ikävä on ollut mulla molempia.
Allegro seisoo tyylikkäänä laiturissaan odottamassa matkustajia kyytiinsä kohti Pietaria. Myös pieni piltti kiidätetään rattaissa tähän junaan, joten vaipanvaihto saa hetken odottaa.
Tämä virtaviivainen juna hieman röyhistellen lähtee lipuen liikkeelle muiden junien välistä kuin tietäen olevansa se uusin ja hienoin...taas alkoi joidenkin matka: lomille,töihin,sukuloimaan.....elämä on matka, nauttikaamme siitä.