Kökar
Muutaman sillan, kahden lossin ja yhden 2,5 tunnin lauttamatkan päässä sijaitsee tämänkesäinen kotini.
Tai kotihan on sama koko ajan, kodin sijainti vaan vaihtui - ja nyt se siis kököttää turvallisesti pienen Kökarin saaren maisemissa.
Tupakeittiön ikkunoista näkyy meri, tuuli ujeltaa nurkissa ja aamulla heräsin lintujen lauluun.
Aika on pysähtynyt, kiire hävisi jo ensimmäisen lossin jälkeen ja jäi huolien ja murheiden kera jonnekin mantereen puolelle.
Kello lähti ranteesta, kalenterit on tyhjennetty kaikesta, polkupyörän ajomittari ja henkilövaaka on varastoitu talteen, niillekään ei ole tarvetta - nyt mennään fiiliksellä, eletään auringon ja säiden mukaan ja niiden armoilla - opitaan vaan olemaan, kiireettä ja hosumatta.
Ja siinä onkin opettelemista, ihan minullekin, ja siksi tämä 5kk täällä pienllä kallioisella Ahvenanmaan saarella tekee hyvää niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Täällä ei ole mitään turhaa, täällä on vain kaikki tarpeellinen - joskin sekin on suhteellista, kuka tarvitsee mitäkin.
Minun onneksi täältä puuttuvat kaikki ne tekijät, joita en kaipaa muutenkaan elämääni - tälle saarelle ei bilettäjät tule, he pysyvät muissa maisemissa.
Luonto on käsinkosketeltavissa, ja on kiinnostavaa seurata meren elämistä, ja muuttumista - millä tuulella se milloinkin on.
Nyt on aikaa ja tilaa kirjoittamiselle ja kuvaamiselle, ja luonnon tarkkailemiselle.
Liikuntaakaan ei suoriteta veren maku suussa mittareita tarkkaillen, vaan itseään kuullostellen ja fiilistellen ilman minkäänlaisia tulostavotteita.
Tästä tulee monin tavoin hyvin avartava,ja kasvattavakin kokemus, ja uskon olevani aika lailla rentoutuneempi ja henkisestikin vahvempi ihminen,kun syksyllä palaan mantereelle.
Punaisen paholaisen kanssa tulemme kyllä kesän mittaan ajelemaan muillakin Ahvenanmaan saarilla tehden kevyitä ja leppoisia päiväretkiä ja muutamien öiden retkiä.
Ruotsin kielen taito kasvaa jatkuvasti, sillä sitä käytän päivittäin, ja katselen myös teeveestä ruotsinkielistä ohjelmaa, luen lehtiä jne.....
Myös Ahvenanmaan herkulliset maut tulevat tämän kesän aikana tutuksi: musta leipä ja aito voi, maitoa saariston lehmistä, juustoa, Ahvenanmaan pannukakkua, kalaa jne.....eli lähiruoka konseptia on nyt erittäin helppo toteuttaa.
Alla on linkit sekä Kökarin kotisivuille kuin myös Sandvik campingin sivuille:
http://www.kokar.ax/fi
http://www.sandvik.ax/
Tiedän, että tämä pieni persoonallinen saari asukkaineen tulee jättämään minuun lähtemättömän vaikutuksen, onhan se tehnyt sitä jo nyt, kun tänne koko kesäksi halusin tulla. Toivon vilpittömästi, että voin itsekin jättää jotain hyvää tänne, ja antaa takaisin - antaa hyvän kiertää.
Saaren tunnelmia ja tapahtumia tulen kirjoittelemaan tänne tasaisin väliajoin, oli ne sitten runoja tai kuvien muodossa tai miten hyvänsä tunnelma sillä hetkellä parhaiten esiin tuleekaan.
Nyt taidan kaivaa sadetakin varastosta, laittaa kumisaappaat jalkaan ja mennä rantaan kävelemään ja nauttimaan raikkaasta ilmasta....
Vi ses senare:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti