Kuolemassa sukupuuttoon-hyvät tavat

Kuolemassa sukupuuttoon - hyvät tavat

  Mihin katosivat hyvät tavat? Mihin katosivat sanat: anteeksi, kiitos, ole hyvä jne ihmisten jokapäiväisestä elämästä?
Mihin katosivat pienet teot, jotka osoittavat välittämistä, hyviä tapoja?
Entä eleet?
Mikä meitä ihmisiä vaivaa? Miksi meistä on tullut niin itsekeskeisiä ja välinpitämättömiä?

Sinä,joka ohitit kaupan kassalla sen mummelin, onko sinun aikasi ja elämäsi muka jotenkin tärkeämpää kuin sen ikääntyneen rouvan, joka vaan halusi hakea kissallee ruokaa ja itselleen kahvimaitoa?
Sinä, joka tyytyväisenä istuit bussissa ja räpläsit hienoa älypuhelintasi-olivatko sinun jalkasi todellakin niin uupuneet,ettet voinut nostaa takapuoltasi penkistä antaaksesi tilaa sille raskaana olevalle naiselle?
Sinä, joka äyskit sille kahvilan työntekijälle, oliko elämäsi todellakin kiinni niistä muutamista minuuteista, jotka jouduit odottamaan saadaksesi palvelua?

 Minä olen huolestuneena seurannut jo pidemmän aikaa tätä perus käytöstapojen katoamista arjestamme. Ei voi syyttää lapsia, jos vanhemmat itse antavat huonoa esimerkkiä.
Eikö kenenkään muun kotona enää kiitetä ruoasta, kun noustaan pöydästä?
Eikö kellään ole käynyt mielessä, että hymy ei maksa sinulle mitään, mutta voi oikeasti pelastaa jonkun päivän?
Mistä lähtien meistä on tullut toisillemme näin vähäpätöisiä, merkityksettömiä?
Sosiaalista mediaa ei voi syyttää kaikesta, mutta totuus on kuitenkin se, että tänä facebookin,twittereiden ja tindereiden aikakautena, ihmisten alkeellisimmatkin tavat ovat valuneet viemäristä.
Sitä jotenkin oletetaan, että kun ei tarvitse kohdata ihmistä kasvokkain,niin häntä ei sitten tarvitsisi kohdella kunnioittavasti ja asiallisesti?!

Minä olen oppinut kotoa, äidiltäni, käytöstavat, ja olen onnellinen, että olemme onnistuneet vanhempina siirtämään nämä perustavat myös lapsellemme,vaikka muuten olenkin saanut kuulla olevani täysin epäonnistunut äiti.
Minulla on sama käytös etiketti, kohtaan ihmiset kasvokkain tai internetissä.
Minua raivostuttaa suunnattomasti ihmiset, jotka nostavat itsensä toisten yläpuolelle ja sitä mukaa antavat ymmärtää,että heidän aikansa on jotenkin muka tärkeämpää kuin meidän muiden.
Ihan samat vuorokaudentunnit meille kaikille on jaettu, se on itsestämme kiinni, miten päätämme ne tunnit käyttää.
Mutta kenenkään, ei edes sen kiireisimmän politiikon tai business naisen elämä roiku niin ohuella langalla, että se rohkaiseva,ystävällinen hymy toiselle kanssakulkijalle, katkaisisi tämän langan.

Ollaan ihmisiä toisillemme ❤