Asiakaspalvelua - suurella sydämellä ja monella kielellä.
Heti aluksi haluan painottaa, että tämän( kin) tekstin mielipiteet ovat täysin omiani ja henkilökohtaisia, eivätkä millään lailla edusta niitä yrityksiä ja työnantajia, joilla olen ollut /tulen olemaan töissä ravintolan asiakaspalvelussa.
Aloitin työskentelyn ravintola-alalla vuonna 2012, kun opiskelin tarjoilijaksi - ja tämä kirjoituskin painottuu nimenomaan ajatuksiini juurikin ravitsemusliikkeisiin ja asiakaspalveluun niissä.
Asiakaspalvelutyössä olin myös silloin, kun opiskelin pieneläinhoitajaksi, ja työskentelin eläinklinikoiden vastaanotossa.
Asiakaspalvelu tietysti ihan yksittäisen asiakkaankin näkökulmasta on ehtinyt jo näillä maileilla tulla tutuksi , sillä käytänhän minäkin erilaisia palveluja -budjetin mukaan enemmän tai vähemmän.
Millainen on hyvä tarjoilija?
Tähän löytyy varmaan mielipiteitä vaikka ja kuinka .
Siisti, hyväkäytöksinen, kohtelias , ei pidä asiakasta odotuttamassa itseään jne jne...
Asiakaspalvelusta on paljon tehty kirjojakin, joten en ala nyt tässä pureskelemaan auki koko asiakaspalvelua ja sen eri nyansseja.
Sen sijaan olen poiminut tähän sellaisia juttuja, joista nyt jostain selittämättömästä syystä haluan avautua.
• Lapset ravintoloissa
Henkilökohtaisella tasolla minulle on hirveän tärkeää lasten ruokakasvatus, johonka kuuluu ilman muuta myös ravintolakäynnit ( enkä nyt tarkota huoltoasemien ravintoloita enkä pikaruokapaikkoja yhtään niitäkään väheksymättä, kaikelle on aikansa ja paikkansa. ) ja yhteisölliset ruokailut.
Että jo alusta asti myös kersat oppii arvostamaan ruokaa ja ruoantuotantoa, ruokailutapoja pöydässä, ruokakulttuureista jne....
Kyllä tuli juniorin kanssa käytyä hyvinkin erilaisissa paikoissa ihan alun alkaen.
Tarjoilijanakin arvostan lapsivieraita , ja ilman muuta hekin ravintoloihin ovat tervetulleita , ihan siinä missä muutkin.
MUTTA - tässä taas peräänkuulutan niitten lasten kanssa tulevien aikuisten vastuuta ja toimintaa niin, että muutkin asiakkaat otetaan huomioon.
Kyllä minä ravintolassa lapsivieraiden kanssa keskustelen suoraan heidän kanssaan, enkä heidän ohi vanhemmille, jos siis tenavat ovat vähänkään sen ikäsiä, että osaavat jo puhua omasta puolestaan.
Pariinkiin ravintolaan sain puhuttua, että hommattiin värikynät ja piirrustuspaperia niin aika kului vähän paremmin odotellessa ruokaa.
Ja vanhemmilta kysäsen, että tuodaanko lasten ruoka samalla kun aikuisten alkupalat, niin pääsevät nopeammin syömään jne....
Ymmärrän kyllä oikein hyvin myös niitä ihmisiä, jotka haluavat pitää esim.lapsivapaat häät tai juhlia muuten vaan aikuisessa seurassa .
Siinä missä lapset elämään kuuluvatkin häistä hautajaisiin ja kirjastoretkistä ravintolassa käymisiin, niin kunnioittaa täytyy myös sellaisia tilanteita ja paikkoja, jossa ne piltit nyt vaan jää kotiin turvalliseen seuraan.
Sitä minä vähän oudoksun, että sitten kun on sellanen tilaisuus missä lapsiakin on, niin ne mukulat istutetaan keskenään johonkin lasten pöytään eikä sinne aikuisten kanssa.
Tai että ravintoloissa on aina ne iänikuiset nakit ja ranut ym. iänikuista huttua lasten listoilla....
--->>> Tämä nyt ei enää lapsivieraisiin liity, vaan nelijalkaisiin asiakkaisiin .
Eläinrakkaana ihmisenä minusta on aina mukava asioida ja olla töissä sellaisissa paikoissa, joihin myös koirat ovat tervetulleita.
Vesikuppi nyt ainakin kiikutetaan myös hännänheiluttajille ( edelleen puhun koirista, wirn) ehkä muutamien rapsutusten kera ...jos siis omistaja antaa luvan - siihen koiran rapsuttamiseen siis 🙈
Ettei nyt ihan levottomaksi käy jutut, niin vaihetaanpa puheenaihetta..
• Asiakaspalvelua eri kielillä - ja murteilla
Maailma on täynnä erilaisia kieliä ja murteita , Suomi kansainvälistyy - ja hyvä niin 👍.
Erityisesti majoitus-ja ravitsemisala on voimakkaasti kansainvälistä.
Samassa työpaikassa voi olla hyvinkin monen eri kansallisuuden edustajaa - myös yksi syy, miksi minä tykkään näissä ympyröissä pyöriä.
Tietenkin myös asiakaskunta voi olla kovastikin kansainvälistä.
Näin ollen on mielestäni tärkeää, että hyvä asiakaspalvelija kykenee palvelemaan vieraitaan mahd.hyvin edes muutamalla kielellä oman äidinkielensä lisäksi.
Minun äidinkieleni on suomi, ja koska olen Kuopion lahja maailmalle , niin myös savon murre.
Sepä onkin siitä metka murre, että vaikka muutin Kuopiosta pois jo 25-vuotiaana, ja olen asunut useita vuosia myös ulkomailla, niin savon murre on säilynyt - ei sitä niin vaan pysty piilottamaan eikä salailemaan, vaikka kuinka yrittäisi - tai ainakin se vaatisi melkoisia ponnisteluja.
Savon murre nyt ei ehkä ole kovin mediaseksikäs murre, ja jossain valkeiden liinojen ja posliinien fine dining -mestoissa voimakasta savvoo viäntävä tarjoilija saattaa herättää hämmennystä ja närkästystä.
Olen yrittänyt puhua kohtuullisen selväsanaisesti ja ymmärrettävästi silloin, kun töissä olen - mutta minkäpä sitä seepra raidoilleen mahtaa ....ihan kaikkea energiaani en ala käyttämään vaan siihen, ettei vahingossakaan lipsahda savon murretta asiakaspalvelutilanteessa.
Suomen ja savon lisäksi palvelen vieraat erinomaisen sujuvalla englanninkielellä, ja varsin kohtuullisella ruotsinkielelläkin - kiitos tästä Kökarissa vietetyn vuoden ❤.
Näiden lisäksi onnistuu alkeellinen espanja ja norja, jokunen perussanasto myös saksaksi ja muutamat tervehdykset venäjäksi ja ranskaksi.
Kielet ja kulttuurit, ruokakulttuuri mukaanlukien , kiinnostavat minua loputtomasti.
Minulle jokainen asiakas on yhtä tärkeä, ja kohtelen jokaista yhtä asiallisesti ja ystävällisesti.
Ostat sitten kupin kahvia tai vingutat firman visaa koko illan ja syötte pitkän kaavan mukaan, niin yhtä tasapuolisen hyvää palvelua saatte molemmissa tapauksissa.
Olet sitten naapurin talonmies Pikkarainen tai ministeri, niin sama ystävällinen asiakaspalvelu on vastassa.
Minä en ketään kumartele enkä mielistele, ihan sama mikä henkilön ammatti tai virka on .
Ehkä lopuksi voisin sanoa, että teen tätä työtä suurella sydämellä ja laitan voimakkaasti oman persoonani peliin.
Minulle tämä työ tarjoilijana ei ole mikään läpikulku-ammatti, vaan kaikista haasteista huolimatta pidän valtavasti työstäni ja joka kerta, kun kietaisen essun eteeni, lähden tekemään parhaani, että juuri sinä viihdyt ja että käyntisi on ollut miellyttävä, josta jää hyvä muisto.
Heti aluksi haluan painottaa, että tämän( kin) tekstin mielipiteet ovat täysin omiani ja henkilökohtaisia, eivätkä millään lailla edusta niitä yrityksiä ja työnantajia, joilla olen ollut /tulen olemaan töissä ravintolan asiakaspalvelussa.
Aloitin työskentelyn ravintola-alalla vuonna 2012, kun opiskelin tarjoilijaksi - ja tämä kirjoituskin painottuu nimenomaan ajatuksiini juurikin ravitsemusliikkeisiin ja asiakaspalveluun niissä.
Asiakaspalvelutyössä olin myös silloin, kun opiskelin pieneläinhoitajaksi, ja työskentelin eläinklinikoiden vastaanotossa.
Asiakaspalvelu tietysti ihan yksittäisen asiakkaankin näkökulmasta on ehtinyt jo näillä maileilla tulla tutuksi , sillä käytänhän minäkin erilaisia palveluja -budjetin mukaan enemmän tai vähemmän.
Millainen on hyvä tarjoilija?
Tähän löytyy varmaan mielipiteitä vaikka ja kuinka .
Siisti, hyväkäytöksinen, kohtelias , ei pidä asiakasta odotuttamassa itseään jne jne...
Asiakaspalvelusta on paljon tehty kirjojakin, joten en ala nyt tässä pureskelemaan auki koko asiakaspalvelua ja sen eri nyansseja.
Sen sijaan olen poiminut tähän sellaisia juttuja, joista nyt jostain selittämättömästä syystä haluan avautua.
• Lapset ravintoloissa
Henkilökohtaisella tasolla minulle on hirveän tärkeää lasten ruokakasvatus, johonka kuuluu ilman muuta myös ravintolakäynnit ( enkä nyt tarkota huoltoasemien ravintoloita enkä pikaruokapaikkoja yhtään niitäkään väheksymättä, kaikelle on aikansa ja paikkansa. ) ja yhteisölliset ruokailut.
Että jo alusta asti myös kersat oppii arvostamaan ruokaa ja ruoantuotantoa, ruokailutapoja pöydässä, ruokakulttuureista jne....
Kyllä tuli juniorin kanssa käytyä hyvinkin erilaisissa paikoissa ihan alun alkaen.
Tarjoilijanakin arvostan lapsivieraita , ja ilman muuta hekin ravintoloihin ovat tervetulleita , ihan siinä missä muutkin.
MUTTA - tässä taas peräänkuulutan niitten lasten kanssa tulevien aikuisten vastuuta ja toimintaa niin, että muutkin asiakkaat otetaan huomioon.
Kyllä minä ravintolassa lapsivieraiden kanssa keskustelen suoraan heidän kanssaan, enkä heidän ohi vanhemmille, jos siis tenavat ovat vähänkään sen ikäsiä, että osaavat jo puhua omasta puolestaan.
Pariinkiin ravintolaan sain puhuttua, että hommattiin värikynät ja piirrustuspaperia niin aika kului vähän paremmin odotellessa ruokaa.
Ja vanhemmilta kysäsen, että tuodaanko lasten ruoka samalla kun aikuisten alkupalat, niin pääsevät nopeammin syömään jne....
Ymmärrän kyllä oikein hyvin myös niitä ihmisiä, jotka haluavat pitää esim.lapsivapaat häät tai juhlia muuten vaan aikuisessa seurassa .
Siinä missä lapset elämään kuuluvatkin häistä hautajaisiin ja kirjastoretkistä ravintolassa käymisiin, niin kunnioittaa täytyy myös sellaisia tilanteita ja paikkoja, jossa ne piltit nyt vaan jää kotiin turvalliseen seuraan.
Sitä minä vähän oudoksun, että sitten kun on sellanen tilaisuus missä lapsiakin on, niin ne mukulat istutetaan keskenään johonkin lasten pöytään eikä sinne aikuisten kanssa.
Tai että ravintoloissa on aina ne iänikuiset nakit ja ranut ym. iänikuista huttua lasten listoilla....
--->>> Tämä nyt ei enää lapsivieraisiin liity, vaan nelijalkaisiin asiakkaisiin .
Eläinrakkaana ihmisenä minusta on aina mukava asioida ja olla töissä sellaisissa paikoissa, joihin myös koirat ovat tervetulleita.
Vesikuppi nyt ainakin kiikutetaan myös hännänheiluttajille ( edelleen puhun koirista, wirn) ehkä muutamien rapsutusten kera ...jos siis omistaja antaa luvan - siihen koiran rapsuttamiseen siis 🙈
Ettei nyt ihan levottomaksi käy jutut, niin vaihetaanpa puheenaihetta..
• Asiakaspalvelua eri kielillä - ja murteilla
Maailma on täynnä erilaisia kieliä ja murteita , Suomi kansainvälistyy - ja hyvä niin 👍.
Erityisesti majoitus-ja ravitsemisala on voimakkaasti kansainvälistä.
Samassa työpaikassa voi olla hyvinkin monen eri kansallisuuden edustajaa - myös yksi syy, miksi minä tykkään näissä ympyröissä pyöriä.
Tietenkin myös asiakaskunta voi olla kovastikin kansainvälistä.
Näin ollen on mielestäni tärkeää, että hyvä asiakaspalvelija kykenee palvelemaan vieraitaan mahd.hyvin edes muutamalla kielellä oman äidinkielensä lisäksi.
Minun äidinkieleni on suomi, ja koska olen Kuopion lahja maailmalle , niin myös savon murre.
Sepä onkin siitä metka murre, että vaikka muutin Kuopiosta pois jo 25-vuotiaana, ja olen asunut useita vuosia myös ulkomailla, niin savon murre on säilynyt - ei sitä niin vaan pysty piilottamaan eikä salailemaan, vaikka kuinka yrittäisi - tai ainakin se vaatisi melkoisia ponnisteluja.
Savon murre nyt ei ehkä ole kovin mediaseksikäs murre, ja jossain valkeiden liinojen ja posliinien fine dining -mestoissa voimakasta savvoo viäntävä tarjoilija saattaa herättää hämmennystä ja närkästystä.
Olen yrittänyt puhua kohtuullisen selväsanaisesti ja ymmärrettävästi silloin, kun töissä olen - mutta minkäpä sitä seepra raidoilleen mahtaa ....ihan kaikkea energiaani en ala käyttämään vaan siihen, ettei vahingossakaan lipsahda savon murretta asiakaspalvelutilanteessa.
Suomen ja savon lisäksi palvelen vieraat erinomaisen sujuvalla englanninkielellä, ja varsin kohtuullisella ruotsinkielelläkin - kiitos tästä Kökarissa vietetyn vuoden ❤.
Näiden lisäksi onnistuu alkeellinen espanja ja norja, jokunen perussanasto myös saksaksi ja muutamat tervehdykset venäjäksi ja ranskaksi.
Kielet ja kulttuurit, ruokakulttuuri mukaanlukien , kiinnostavat minua loputtomasti.
Minulle jokainen asiakas on yhtä tärkeä, ja kohtelen jokaista yhtä asiallisesti ja ystävällisesti.
Ostat sitten kupin kahvia tai vingutat firman visaa koko illan ja syötte pitkän kaavan mukaan, niin yhtä tasapuolisen hyvää palvelua saatte molemmissa tapauksissa.
Olet sitten naapurin talonmies Pikkarainen tai ministeri, niin sama ystävällinen asiakaspalvelu on vastassa.
Minä en ketään kumartele enkä mielistele, ihan sama mikä henkilön ammatti tai virka on .
Ehkä lopuksi voisin sanoa, että teen tätä työtä suurella sydämellä ja laitan voimakkaasti oman persoonani peliin.
Minulle tämä työ tarjoilijana ei ole mikään läpikulku-ammatti, vaan kaikista haasteista huolimatta pidän valtavasti työstäni ja joka kerta, kun kietaisen essun eteeni, lähden tekemään parhaani, että juuri sinä viihdyt ja että käyntisi on ollut miellyttävä, josta jää hyvä muisto.
Kiitos ajastasi ja kiinnostuksestasi ❤🙏
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti