Villasukat

                        

              Ne kertovat tarinaa,

              ovat osana elämää, 

              syntymästä kuolemaan.

             Pienen tuhisevan käärön varpaita lämmittämässä,

             ja ensiaskeleita pehmentämässä.

             Ne nuorimies äidiltään mukaansa saa,

             kun armeijan harmaisiin tallustaa.

            Kun kesäinen keiju niityllä astelee ja

            ja aamukaste hänen varpaansa kastelee -

            jo kiiruhtaa neito tupaan, kirjavat villasukat kaapista kaivaa,

            ei vilu enää kymmentä somaa varvasta vaivaa.

           Ja kun aika on lähteä, nukkua pois,

           sen lämpimin varpain tehdä jos vois.

           Silloin ois uneni lempeä ja syvä,

           ja päätös elämälleni ja villasukille värikäs ja hyvä.