Se, joka peilistä katsoo

Se, joka peilistä katsoo

Se tyyppi, joka sua peilistä katsoo,
joka sulle sieltä joka aamu virnistää.
Se on se heppu,
jonka kans sä joka ilta elämän maljaa saat kilistää.

Tää tyyppi on sun paras ystävä,
opi siitä diggaamaan.
Sillo ei yksinäisyys pääse sua vainoomaan.

Hei tää tyyppi oot sä,
ja sä oot uniikki.
Ei sua kukaan korvata voi,
sun sielussa ja sydämessä rytmi elämän sävelen soi.

Se on rytmi bluesin ja samban,
anna sen sut valloittaa ja viedä mukanaan.
Sitä draivii ja kiihkoo ei osaa tanssii ihan kuka vaan.

Se on sun juttu hei,
elää hetkessä tässä,
tunteissa rakkauden ja riemun kiihkeässä.

Siis kun sä taas illalla peiliin katsot
ja kohtaat hepun tutun,
iskee silmää sille,
te hoidatte tään jutun.


Anneli Laulumaa 2.11.2019

The pearls of life

Delicate, luminous pearls
landing carefully to the fragile,
colourful autumn leaf.
Basking at the sun on the crispy october's day.

And as the days get shorter,
as the weather gets colder,
these pearls gather all together to the rivers' bank.....
holding each others' nice and tide,
like a team of syncronised ice-skaters.

And there they start knitting a fabulous net around the rocks,
like a lace, beautiful, strong together.
And while they focus on that task,
somewhere else, on the top of the fells,
dances their sisters on the velvety air of purple and blue,
finally landing to the ground, covering the fells to the charming white garment -
to the fashion, that never grows out of style.

Pearls of life, water-
every single drop of it, is priceless.
Without it, no life can survive.


 Anneli Laulumaa 20.10.2019

The beauty of the Arctic fells

And now, that I look at them,
at distance,
they remind me of something familiar -
something equally as beautiful...

...woman's body, the silhoutte of the mystical beautiful creature.
With her hips, the curves, the soft lines of her,
as she is resting so peacefully with a sun kissing her cheeks on the early hours of the morning.

And with a sheet sliding down from her figure, the beautiful breasts, just as mellow and tempting, as the fells ....inviting to an adventure.

Oh yes, both as alluring, both as gourgeous on different light of the day.
The Arctic fells and the sweetness of the woman's body.


  Anneli Laulumaa 20.10.2019

Cherry on the cake

I am tired of being that cherry on your cake,
I am tired of being that raisin on your sweet bun .
I am tired of being shelved, and picked up only, when it is suitable for you -
for your needs, when you have the time.

It doesn't work like that,
not by the long shot.
You don't deserve the best of me,
if you fail to be there at my worst.
You don't deserve my time and concern,
if you don't bother ask how my day was.

It's a two-way street,
it takes two to tango.
I am happy singing in the rain at my own company.
If you wanna fit under the same umbrella,
if you wanna dance in the rain with me,
stop picking the cherries - eat the whole darn cake, or leave the table.

Yksinäisyys

Kuinkahan monen oven takana on yksinäinen ihminen?
Kuinkahan monesta ikkunasta ulos katsoo kasvot, jotka toivoisivat edes hetken seuraa?

Kuinka moni vanhus kaipaisi jotakuta, joka veisi tuokioksi puistoon katsomaan syksyn värikkäitä lehtiä?
Ja kuinka moni yksinäinen lapsi toivoisi edes yhden ystävän soittavan ovikelloa ja tulevan leikkimään hänen kanssaan?

Kuinka monen sielun on lähdettävä täältä täysin yksin, ilman että kukaan edes tajuaa hänen olleen yksin?

Yksinäisyys repii, raastaa, jäytää.
Yksinäisyys eristää, ahdistaa, pelottaa.

Älä jätä ketään yksin!
Pidä hetki kädestä, viivähdä tuokio, toinenkin.
Sinä voit olla jollekin koko päivän ainoa kohtaaminen,
olethan hyvä sellainen?

Anneli Laulumaa

My nomadic soul

My nomadic soul soars wild and free,
any other way, and it wouldn't be me.
I let my spirits rise high above to the sky,
not needed to know if I return , when and why.

This is me, my restless feet and beating heart,
not one without the other, not a separate part.

I cannot stop, the road is calling,
I ain't stopping until the sky is falling.
I am not meant to stay still and grow roots,
as I have these wanderer's boots.

Anneli Laulumaa

Pakkashuulet

Pakkashuulet

Sinisessä aamussa,
hämärän hetkellä,
 kuutamon vielä kelmeästi ilmoittavan olemassaolostaan,
kohtaa kirpeän kylmässä pakkassäässä kaksi hahmoa.

Valkea silta luo siluetin jäätyneen joen pintaan,
ja sillan katveessa pakkashuulet tervehtivät toisiaan.

Lapasen peittämä käsi ujuttautuu toisen lapaskäden lomaan, ja pakkashuulet hymyilevät, ja pipon alla tuikkivat tähtisilmät.


  Anneli Laulumaa 1.10.2019