sunnuntai 22. heinäkuuta 2012
Aurinkoista sunnuntaita taas kaikille!!!!
On se vaan ihmeellinen tuo aurinko ja sen voima, ja miten se luo sellaisen kokonaisvaltaisen hyvänolon tunteen..kun on valoisaa ja lämmin - mä oon niin kesän lapsi, ja tämä kesä on kyllä ollut auringon ja lämmön osalta vähän kitulias, mutta nautitaan nyt siitäkin edestä kun näitä hyviä päiviä meille suodaan.
Mie olin eilen pitkän tauon jälkeen oikein kunnollisella pyöräretkellä punaisen paholaisen kanssa, aamulla jo heti 9n jälkeen starttasin kohti Inkoota, alkumatka sujuikin tosi reippaasti - 28 km mentiin aikaan 1h 25 minuuttia, vaikkei kello kaulassa ajeltukaan sen kummemmin. Inkoossa sitten nautin meren rannalla mansikoista ja jäätelöstä, ja annoin leppoisan merituulen vilvoitella kasvojani ja möyhentää kiharapilveni entistäkin tuuheammaksi:)
Sieltä matka jatkui sitten Fagervikin kautta Karjaalle, josta kohti Billnäsiä. Sen jälkeen Fiskarsiin,joka oli tämän retken ns. pääkohde - ja kun sinne olin ajanut,oli matkaa kertynyt jo juhlalliset 72km - ja kotiinkin vielä oli ajettava. Sää oli koko matkan ihanteellinen pyöräilyä ajatellen, aurinko paistoi ja välillä tuuli vilvoitti hikistä kulkijaa, liikenne oli rauhallista ja maisemat enimmäkseen kauniita.
Fiskarsista sitten lähdin Antskogin ja Karjalohjan ja Sammatin kautta kotia, ja kun paholaisen kans kurvattiin kotipihalle, inin fillarin matkamittarissa luki: 120km!!!!!!
Että semmoinen pyöräretki sitten tällä kertaa - kertakaikkiaan upea elämys, ja kokonaisvaltainen nautinto.
120 kilometrin aikana kun sitä taivalta tuolla yksin polkee, niin ehtii kummasti ajattelemaan yhtä sun toista ja asiat saa oikeat mittasuhteet ja päänsä kuntoon....niin tälläkin kertaa.
Nyt on minun henkinen kovalevyni puhdistettu ulkoisista viruksista, ja virustorjunta sekä palomuurit päivitetty ajan tasalle.
Välillä muurien läpi pääsee joku livahtamaan, välillä huomaamatta,ja välillä teen inhimmillisen arviointivirheen ja lasken jonkun tarkoituksella sisään - huomatakseni myöhemmin,että se ei ollutkaan fiksu idea.
Minulla on yleensä aina ollut se ajatus, että mielummin katuisin tehtyjä asioita kuin niitä,jotka olen jättänyt jostain syystä tekemättä - mutta sekin piti sit laittaa uusiksi - sillä nyt jouduin katumaan 2 asiaa jotka olin mennyt tekemään juuri tuon arviointivirheeni takia - onneksi tuo 120km auttoi laittamaan senkin erheen oikeisiin mittasuhteisiin ja minun omaan henkiseen ö-mappiin, ja katse kohti tulevaisuutta eläen kuitenkin tiiviisti ja intensiivisesti juuri tässä hetkessä.
Tein itselläni empiirisiä tutkimuksia tässä menneen kuukauden aikana, ja turpiin tuli että tukka lähti,ja sai taas vähän aikaa nuolla haavojaan,mutta siitäkin taas opittiin..ja selvittiin,ja ollaan taas vahvempia kuin aiemmin. Nyt olen onnellinen ja nautin elämästä täysin siemauksin, sillä olen löytänyt ihanan tasapainoisen suhteen, parisuhteen, joka tyydyttää minut täydellisesti yrittämättä muuttaa minua tai alkaa hallitsemaan tai kontrolloimaan minua - olen parisuhteessa vapauden kanssa <3, ja tätä parisuhdetta haluan vaalia,ja pitää siitä kiinni.
On ihanaa mennä ja tulla miten haluaa, tehdä mitä haluaa missä ja milloin haluaa ja kenen kanssa tahansa haluaa, joutumatta tekemään siitä tiliä kenellekään. On ihanaa, kun töihin mennessään tietää että koti on just niin siisti tai likainen,kun mihin sen itse jätti,kun palaa töistä. On huojentava tunne palata töistä väsyneenä ,kun ei tarvitse alkaa passaamaan tai viihdyttämään ketään..voi vaan oikaista sohvalle,juoda lonkeroa suoraan tölkistä virttyneissä verkkareissa,ja tehdä Al Bundyt:) On vapauttavaa lähteä pitkille pyörämatkoille joutumatta tuntemaan omantunnon tuskia tai syyllisyyttä, ja saa pitää facebook kavereina ketä haluaa ilman että toinen alkaa tivaamaan kuka tuo tai toi on....lista on pitkä...
Kaupassakin on kiva käydä ja kokata, kun toinen ei kulje nokka rytyssä vieressä ja purnaa että olen kaikkiruokainen,mutta en tykkää kalasta enkä oikeestaan parsakaalista enkä oikeestaan sinihomejuustostakaan jne....loppujen lopuksi ennen kassalle menoa se lista niistä ruuista,mistä henkilö ei tykkääkään,onkin pidempi kuin se,josta hän tykkää....
Mutta me ihmiset olemme erilaisia,ja kaikille on kaikkea - jotkut ovat onnellisia parisuhteissa,ja se on hyvä - oikeasti on, olen onnellinen heidän puolestaan, mutta myös minä olen löytänyt onneni - rakkauteni vapauden kanssa kukkii - malja sille <3 <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti