keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Syömmekö elääksemme vai elämmekö syödäksemme???

  Jos jostain aiheesta saa nykyään oikeinkin tulisen keskustelun, niin se on kyllä ruoka.
Kyllä, ruoasta ja ruokailutottumuksista saa lähes kiihkomielisen keskustelun ja väittelyn aikaan, ja termejä erilaisista ruokavalioista vilisee niin,ettei perässä pysy.
 Asiantuntijat jokainen omalla tahollaan esittävät erilaisia tutkimuksia terveistä ruokavalioista, ja jotta tavallinen maallikko varmasti saisi päänsä sekaisin,niin ovatpa vielä usein yksimielisen erimielisiä siitä, mikä on sitten terveellistä ja mikä ei. Välillä on rasvat ja täysmaito pannassa, ja sitten välillä taas joku suosittelee käyttämään voita ja punaista maitoa...joku tutkija sanoo, että hiilihydraatit eivät ole hyväksi, ei edes ruisleipä tai puuro, toinen tutkija vannoon hyvien hiilihydraattien perään.
  Mitä tässä nyt sitten uskaltaa suuhunsa pistää??? Jos alkaisi näitä tutkimuksia lukemaan ihan tosissaan, niin pian tulee olo, että kaikkialla piilee joku vaara - noh, sen terveen järjen käyttö liene sallittua myös tässä asiassa.
Erilaiset sairaudet tai herkkyydet vaativat noudattamaan tiettyjä linjauksia ruokailussa: gluteeniton, laktoositon ym ym...

Myös erilaisilla uskonnoilla on omat tapansa, mitä saa syödä ja mitä ei:
Muslimit eivät syö sikaa eivätkä verta, eivätkä käytä alkoholia. Mormonit eivät juo kahvia eivätkä teetä. Hindut eivät käytä naudanlihaa, mutta ovat usein kokonaan kasvissyöjiä, buddhalaiset ovat kasvissyöjiä jne jne.....
Sitten on olemassa erilaisia kasvisruokavalioitakin:
lakto-ovo-vegetaristi: käyttää maitotuotteita, munia, mutta ei lihaa
lakto-vegetaristi: käyttää maitotuotteita
vegetaristi: ei käytä eläinkunnan tuotteita ruokavaliossaan
vegaani:ei käytä mitään eläinkunnan tuotteita vaatetuksessaankaan..

Eli ruoasta riittää puhetta paljon ja pitkään, ja yhtä monta kun on suuta syömässä, on mielipiteitä ruoasta...milloin tämä niinkin yksinkertainen asia kun itsensä elossa pitäminen syömällä kävi näin vaikeaksi ja monimutkaiseksi??
Lähiruokaa, luomua, karppausta, ruokalautasmallia joka lähtöön ym ym.....
Ruoka ja syöminen on aika henkilökohtainen asia itse kullekin, vaikka sitä päivittäin tehdäänkin useaan otteeseen.
Ruoasta on länsimaissa tullut myös sellainen elämäntapa ja harrastus: teevee on pullollaan erilaisia ruoka ja kokkausohjelmia, lehtihyllyt täynnään ruokalehtiä..ihmiset panostavat ruokailuun ja sen ympärillä tapahtuvaan seurusteluun - ruoka on myös nautinto. Käydään ravintoloissa, kutsutaan vieraita kotiin ja kokataan itse....matkustetaan siinä ruokalautasella maailmaa - tutustumalla maailman eri keittiöihin -se on kiinnostavaa, ei siitä mihinkään pääse.
 Pitää vaan muistaa kaiken tämän keskellä, että ihan kaikille tämä ruoka ei ole itsestäänselvyys.
Samaan aikaan, kun meillä väitellään perunoiden ja riisin ym. soveltumattomuudesta osana hyvään ruokavalioon, jossain päin maapalloa varmasti myös nämä ruoka-ainekset otettaisiin ilolla vastaan. Samaan aikaan kun meillä länsimaissa kokeillaan eri dieettejä ylipainosta eroon pääsemiseksi, niin toisella puolella maapalloa kuollaan nälkään ja aliravitsemukseen - JUURI TÄLLÄ HETKELLÄ...koko ajan...NYT NYT NYT......

  Kasvisruokailu on monin tavoin hyvä vaihtoehto, kun ajattelee ruokavaliotaan mahdollisimman laajalta skaalalta: se on ekologisempaa, eettisempää, terveellisempää.....ei ole lainkaan huono idea pitää useampaakin kasvisruoka päivää viikossa, jos nyt ei kerta kaikkiaan voi kokonaan lihasta luopua. Myös päiväkodeissa, kouluissa, työruokaloissa olisi oltava päivittäin hyvä kasvisruokavaihtoehto, ja omnivooreille joka tapauksessa kerran viikossa kasvisruokapäivä.
Itse olin pitkään lakto - ovo-vegetaristi, nyt olen sitten jostain syystä palannut kaikkiruokaiseksi...mikä on vähän outoa, koska ei minulla ole kuitenkaan mitään akuuttia himoa lihan perään, ja usein ravintoloissakin valitsen kasvisaterian...täytyy alkaa pohtia tätä omaa syömistään vähän enemmän - mutta pakottamalla ketään mihinkään ei koskaan seuraa hyvää - itsestään se muutos lähtee...
Leivästä, puurosta, riisistä ja potuista minä en luovu, koska pidän niistä. Herkuttelenkin aina kun mieli tekee, ja juon kahvia päivittäin - lasin viiniä silloin tällöin, pidän kasvisruokapäiviä säännöllisesti.
Kohtuus kaikessa ja terve järki kummasti auttaa tässä ruokamaailman viidakossa. Ja faktahan on se, että säännöllinen liikunta on yksi aivan ehdoton edellytys hyvinvoinnille, mutta se on taas ihan oma tarinansa.

Nautitaan siitä ruoasta, ei heitetä sitä hukkaan, ei pidetä sitä itsestäänselvyytenä, kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti