Makuja läheltä ja kaukaa,
karavaanarin ruokapolitiikkaa, 1. osa
Elämmekö
syödäksemme vai syömmekö elääksemme??? Ruoka ja ruokailu on yksi
perustarpeitamme, osa Maslowin tarvehierarkiaa. Ruokailu on myös nautinto, se
koostuu monista pienistä asioista,
joista muodostuu yksi suurempi kokonaisuus:elämys. Perheet kokoontuvat yhteen
töiden ja koulujen jälkeen, ja siinä ruokailun yhteydessä on hyvä käydä läpi
päivän tapahtumia. Suuret juhlat kokoavat ihmisiä yhteen: kastejuhlat, häät,
ylioppilasjuhlat ym ym...Kaikissa näissä tapahtumissa ruoka näyttelee suurta
roolia.
Ruoka ja ruokakulttuuri sekä viinit ovat
iso osa myös minun elämääni, ne ovat sekä harrastus että työ (tuleva
tarjoilija).
Makumatka
maailman ympäri ruokalautasella on kiehtova asia, koska erilaisia keittiöitä on
lukemattomia määriä, ja jokaisessa kulttuurissa on omat erikoisuutensa.
Ja
mikä sopiikaan karavaanaareillekaan paremmin kuin lähteä mukaan makumatkalle –
lähelle ja kauas, niin keittiöiden kautta kuin käytännössäkin.
Tilat asuntovaunussa ja –autossa eivät ole
ihan samaa luokkaa kuin normi asunnossa ( poikkeuksena toki nykyään esiintyvät
suuret kulkuneuvot, joiden keittiöt alkavat olla samaa luokkaa kuin
kivijalkatalojen kodeissakin.). Hyvä ruoka ja sen valmistaminen ei kuitenkaan
ole kiinni loppupeleissä suurista tiloista ja hienoista varusteluista, vaan
pienelläkin pärjää.
Perusvarusteluina esim. omassa kodissamme (
siis vaunussamme) on mm. Yksi suurempi paistinpannu, 5l ja 3l kattilat, hyvät
terävät veitset, raastinrauta, muutama muovikulho, leikkuulauta , pari
erikokoista uunivuokaa...
Kun
kaappitilaa ei ole paljon, on olennaista valita tarvikkeensa fiksusti.
Kuivakaapista
on hyvä aina löytyä mm. Riisiä,pastaa, couscousia, liemikuutioita jne jne...
Meidän
vaunun keittiö: 3 liekkinen kaasuhella, tiskiallas, ja 80l jääkaappi,
vedenkeitinkin löytyy. Uunia ei meidän vaunussamme ole, mutta monesta muusta se
jo löytyy tehtaalla laitettuna. Varsinkin kotimaamme leirintäalueiden keittiöt
ovat aina uunilla varustettu, joten siellä voi hyvin paistaa laatikot ja pullat
ja piiraat. Grillaaminen on iso osa myös monen karavaanarin elämää, ja
grillatakin voi paljon paljon muutakin kuin makkaraa ja kasslereita.
Ruokamatkailu
Torit
ja kauppahallit ovat mahtavia paikkoja käydä reissun päällä, sieltä löytyy
herkkuja joka lähtöön kalahallista vihanneksiin ja pientilan juustoihin...myös
monet maatilat pitävät suoramyyntiä tilansa yhteydessä, tutuimpana varmaan
kesäisin itsepomintatilat,josta saa pomia mansikoita jne..
. Joistakin paikoista
saa jopa tinkimaitoa omiin pulloihin, yksi hyvä esimerkki tästä on Ahlmannin
koulutila Tampereella, joka myy tilatankista kyytön maitoa. Tällaisia paikkoja
kannattaa suosia, sillä lähiruoka ja kotimaisuus on aina valttia, ja niitä
kannattaa omilla valinnoillaan tukea.
Useat
karavaanarit ovat kovia marjastamaan ja sienestämään, myös kalastus on yksi
erittäin suosittu harrastus tässä porukassa, ja löytyy niitä metsästäjiäkin.
Mikäs on sen mukavampaa, kuin yhdistää syksyinen vaunureissu luontoretkeen ja
lähteä koko perheen voimalla metsään marjaan ja ottaa kahvit ja eväät mukaan?
Ravintoloita
ja kahviloita on niin paljon että ei perässä pysy, jokaiselle löytyy jotakin.
Ruoka
ei kuitenkaan ihan kaikille ole itsestäänselvyys, joten kunnioitus sekä itse
ruokaa kuin sen tuottajiakin kohtaan on hyvä säilyttää.
Tulen
jatkossa tutustumaan erilaisiin kiinnostaviin paikkoihin, ja kerron niistä
lisää kuvien ja vinkkien kera – myös joitakin reseptejä tulen julkaisemaan.
Bon
Appetit!!
Teksti
ja kuvat: Mari Laulumaa
( Tämän artikkelin olen kirjoittanut ja se on julkaistu Lo ' carissa numero 1 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti