“In victory, you deserve Champagne; in defeat you need it.”
Napoleon Bonaparte
" Wine and friends are a great blend.”
Ernest Hemingway
“Wine is bottled poetry.”
Robert Louis Stevenson
Viinillä on pitkä historia , mutta lienee melko turvallista todeta, että se on ollut keskuudessamme tuhansia ja tuhansia vuosia.
Vanhimmat todisteet viinistä löytynevät yli 7 tuhannen vuoden takaa Kaukasuksen seuduilta.
Viinin historiasta löytyy paljon hyviä artikkeleita, ja niihin voi syventyä tuntikausiksi , mutta nyt kerron lähinnä omasta historiastani viinin suhteen.
Viinikiinnostukseni on lähtenyt liikkeelle joitakin vuosia aikaisemmin, kun mitä urani ravintola-alalla ( myöhäis-herännäinen molemmilta osin) .
Jo ennen ensimmäisiä viinikoulutuksiani tilasin ja luin viinilehteä, maistelin jotain mielestäni kiinnostavia viinejä jne...
Aika harmitonta pientä askarteluahan se on ollut , taisipa olla joskus jopa viinikaappikin ( siihen mahtui n.20 viiniå) .
2008 ja 2009 osallistuin Haaga-Perhon järjestämiin koulutuksiin.
2016 sain mielettömän hienon mahdollisuuden olla töissä Sveitsiläisellä viinitilalla, joka oli perheyritys varsin lähellä Saksan rajaa, tässä linkki heidän viinitilansa sivuille;
https://weingemeinschaft.ch/
Vaikka oma viiniharrastuneisuus on varsin vaatimatonta ja lapsen kengissä, kiinnostus viinejä kohtaan ja halu oppia lisää on valtava .
Jossain määrin tätä prosessia hidastaa niin budjetti kuin varsin liikkuva elämäntyylini, mutta näillä mennään ja otetaan irti kaikki ne mahdollisuudet kehittyä, mitä vastaan tulee.
Oma viinimakuni ja filosofiani..
Mitä tulee valkoviineihin, kuohuviin ja roséviineihin, minun motto on: kuivana kiitos .
Jostain syystä haluan juomani kuivana , oli sitten kyseessä viinit tai siiderit.
Puolikuivat menee vielä jotenkin, mutta silloin pitää olla jo jotain sapuskaakin nokan edessä.
Kaikki sitä makeammat jää kyllä minulta juomatta , nämä on niitä kuuluisia makuasioita.
Rypäleistä erityisesti Albariño ja Grüner veltliner kuuluvat omiin suosikkeihini, mitä tulee juurikin valkkareihin , mutta Saltan alueelta Argentiinasta tulevat Torrontes-rypäleiden viinit maistuvat myöskin oivallisesti.
Portugalin DOC Vinho verden alueen valkkarit ja rosét ovat myös löyräneet tiensä minun lempiviinien joukkoon.
Ja kun puhutaan kuplista, niin silloin Ansku kaivaa esiin Cava-pullon 🥂🍾.
Cava on minun valintani silloin, kun lasista pitää löytyä kuplia ja on syytä kilistää malja- oli kyseessä vaikka naapurin papan kissan nimipäivät.
Kun lasiin on saatava punaista, kun tekee mieli kaivautua syksyisenä sadeiltana viltin alle hyvän kirjan kera , niin silloin luotettu viinimaani on usein Espanja .
Mutta koska olen utelias sielu ja haluan tietenkin maistella eri viinejä eri puolilta maapalloa, niin yhtä jouhevasti siemailen muitakin.
Siitä filosofiasta...
Kyllähän niitä viinin ja ruoan liittoja on paljonkin , että mikä sopii hyvin vaikka pihvin kanssa ja mikä merenelävien jne...
Eikä siinä mitään, nehän pitävät kylllä paikkansa.
Itse haluaisin kuitenkin taas kerran nostaa esiin sen, että kyse on kuitenkin taaaas kerran niistä makuasioista.
Jos ei se punaviini kertakaikkiaan sytytä, niin ota ihmeessä se, mikä juuri sinusta maistuu parhaimmalta - kukaan ei haasta oikeuteen , jos nautit mielummin valkoviinin tai rosén kesän grillijuhlissa .
Ja vaikka viineille on omat lasinsa , niin ei ole rikos nauttia kesäiltana viiniä kertakäyttömukistakaan, jos seura on hyvää ja maisemat mykistävät.
" Drinking good wine with good food in good company is one of life’s most civilized pleasures.”
Michael Broadbent
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti