perjantai 5. huhtikuuta 2024

Ravintola -ala = osa yhteisöämme

 











Ravintola-ala  mukana yhteisöjen rakentajina  ja viihtyisyyden lisääjinä



   Erilaiset ravitsemusliikkeet - kahvilat, pubit, ruokaravintolat , ovat osa yhteiskuntaamme ja rikastuttavat olemassaolollaan yhteisöjämme.

  Valitettavasti ravintola -  ala ei nauti Suomessa  suurta arvostusta  yhteiskuntamme keskuudessa ,olkoonkin,  että se työllistää paljon ihmisiä , ja tuo maallemme näkyvyyttä monella muullakin tavalla.
Yhdessä matkailualojen kanssa, ravitsemusala tuo valtiolle ja kunnille ison tukun verotuloja.

Alaa kuitenkin  lähestytään  voimallisesti suomalaisen alkoholipolitiikan kautta ja nähdään vaan syyllisenä erilaisiin alkoholin tuomiin terveydellisiin ja  sosiaalisiin ongelmiin - tämä luo suuren varjon koko alaa kohtaan, ja tekee yrittämisen ja alalla työskentelyn haastavammaksi.

  Espanjassa  ravintolayrittäjät ovat olleet vaatimassa jo hyvän tovin, että maan baari- ja ravintolakulttuuri lisättäisiin Unescon aineettomalle maailmanperintölistalle :

https://yle.fi/a/74-20081991

Siellä meni kuppi nurin ihan huolella, kun eräs ministereistä alkoi vihjailla, että aukioloaikoja pitäisi ruukata niin, että baarit ja ravintolat joutuisivat sulkemaan aiemmin ovensa.

Irlanti on vastaavasti tunnettu pubikulttuuristaan, eikä suotta, maassa on n. 6500 pubia , joissa viihtyvät niin paikalliset kuin matkailijatkin.
Tuolla vehreällä saarella nähdään  tämä rikas pubikulttuuri ei pelkästään työllistäjänä ja tuloina, vaan myös sosiaalisina kohtauspaikkoina.

 
                Lähiruoka


Suomalaisen ruoantuotannon tukeminen on jo huoltovarmuuden kannalta merkittävä teko , on kyseessä yritys tai yksityinen henkilö.

Tekemällä yhteistyötä lähellä / lähistöllä sijaitsevien tilojen kanssa, ostamalla lähitiloilla kasvatettuja / jalostettuja tuotteita ja rakentamalla yrityksen omaa tarjontaa  tukemaan lähiruokaa sesongit huomioiden, on sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävää toimintaa.

     Yhteistyöllä  lähitilojen kanssa on luonnollisesti myös kulttuurisen kestävyyden  näkökulma --->joillakin tiloilla voi olla alkuperäiskarjaa ja esim.tilan lampaat tai naudat hoitavat kaupungin/ kunnan rantalaitumien maisemointityötä laiduntamalla -- >> tämä puolestaan nostaa viihtyvyysarvoa ja henkistä hyvinvointia asukkaiden keskuudessa.






   Yhteistyö paikallisten muidenkin yrittäjien kanssa, sekä eri kulttuurin edustajien kanssa, vahvistaa alueellista yhteenkuuluvuutta ja luo mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen myös niillä mittareilla mitaten, joka ei liity rahaan ja taloudelliseen kasvuun.

Jos ravintolassa on tilaa esim.esiintyjille, se voisi olla mukana erilaisissa open mic tapahtumissa ( kuten esim. Vetelissä parasta livenä - klubi ja open mic tapahtumat hotelli Kampelissa)

https://www.facebook.com/profile.php?id=100094559411308



Se oma ravintola tai kahvila voi olla myös  vaikka nuorien tulevaisuuden lupauksien näyttämö klassisen musiikin saralla , tai tuoda naurua tupaan mahdollistamalla stand - up komedia - tuokioita .

Siellä voi olla kotoisa nurkkaus lehtien lukuun, tai ystävien tapaaminen kera haudutetun teen ja sukankutimien.

https://www.amaliashomecafe.fi/kahvila/

( Amalia's Home & cafe Kuopiossa)


       Ravintola - alan  sosiaalinen näkökulma
         
       Maailmalla on jo paljo esimerkkejä ravintoloiden ja kokkien tekemästä yhteistyöstä mm.  ruokaköyhyyteen ja muihinkin humanitäärisiin  kriiseihin liittyvissä asioissa  , tässä vain muutama esimerkki :


Food for soul

Massimo Bottura ja Refettorios

https://www.foodforsoul.it/what-we-do/refettorios-social-tables/

World central kitchen

Vuonna 2010 kokki José Andres halusi valjastaa ammattitaitonsa ja lahjansa auttaakseen Haitin maanjäristyksen uhreja.
Hän oli paikallisten keskuudessa, oppimassa itse, miten Haitilaiset tykkäsivät esim.valmistaa mustat pavut - hän laittoi ruokaa, mutta osallistui myös kuuntelemalla , olemalla läsnä , lohturuoka sai todellisen merkityksensä juuri siellä, ja niihin arvoihin pohjaten José vaimonsa kanssa perustivat World central kitchen järjestön.

        https://wck.org/story


  Lukuisa joukko kokkeja ympäri maailmaa ovat olleet mukana perustamassa ja / tai tukemassa erilaisia yhteisöjä , luoden esim.yhteisö- viljelmiä , jossa sekä kasvatetaan paikallisten kanssa kasviksia ja valmistetaan niistä ravitsevaa ja edullista ruokaa.

Monet kokit ovat ottaneet siipiensä suojaan ja ravintoloihinsa töihin nuoria, jotka olivat ajautumassa vaikeuksiin elämänsä kanssa , ja antoivat näille nuorille mahdollisuuden korjata kurssiaan oppimalla laittamaan  ruokaa ja saaden itseluottamusta ja kykyä vastuunkantoon.


   Kyllä , ravitsemusliikkeet ovat yrityksiä siinä missä muutkin yritykset, ja yritysten pääajatus on tuottaa tuloja.

Mutta ravintolat, pubit ja kahviot ovat myös osa kulttuuriamme, osa yhteisöämme , jossa elämme - ja sellaisessa yhteiskunnassa haluaisin elää jatkossakin .

Yhteiskunnassa ,  jossa katujen varsia koristaisi värikkäät kahvilapenkit ja sisältä asti nenään kantautuisi tuoreen pullan tuoksu .
Jossa nurkan takana olevasta pubista kuuluisi live-musiikin äänet , ja kantautuisi hyväntahtoinen nauru ja sinut vastaanottaisi lämpimästi hymyilevä kylän väki.

    Cooking is act of love , and sharing a meal is act of caring ❤️

      
Rakkaudesta lajiin;

Tarjoilija Anneli Laulumaa

( valokuvat : Anneli Laulumaa)

Ps.

Puijo Peak on järjestänyt ihmisten iloksi eri teemoilla valaistuja kausipolkuja , josta tässä muutama kuva  joulupolku 2023:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti