Eläinkunnassa tähän on se 3n F:n sääntö: flight, fight or freeze ( pakene, tappele tai jähmety)....tietysti paras tapa olisi yrittää selvittää asiat ihan tappelemattakin, mutta ei se paikalta pakeneminenkaan tai jähmettyminen kyllä ratkaise myöskään ongelmia - ne luurangot takuulla kolisee siellä kaapeissa pitkään,jos ei asioita pyri selvittämään. Maton alle ongelmien lakaisu poistaa ne ehkä hetkeksi mielestä, mutta ei varmasti helpota oloa, keskeneräiset vyyhdit jäävät päähän kummittelemaan....
Miksi me sitten toimimme näin eri tavoin?? Toki olemme yksilöitä kaikki ja reagoimme sen mukaan, mutta meidänhän pitäisi olla fiksuja- kyllähän järkikin sanoo,että vaikka asia olisi ikävä tai konflikti paha, niin siitä huolimatta sen selvittäminen reippaasti ja reilusti olisi paljon parempi keino kuin kieltäytyä kommunikoimasta kokonaan....mitä hyötyä siitä voi olla???? Tilanteet vaan saavat entistä ikävämmän päätöksen,jos ei niistä voisi edes saada sitä laihaa lohtua - eikös se vanha sanontakin mene niin: parempi laiha lohtu kuin lihava riita??
Maailmassa on jo valmiiksi niin paljon vihaa ja katkeruutta ja sotia, ja niitä käydään koko ajan suuressa mittakaavassa, mutta myös pienemmissä mittakaavoissa: inhimmillisiä pieniä tragedioita tapahtuu ympärillämme koko ajan.....menetämme läheisiämme, ystäviämme...liittoja syntyy,niitä myös purkaantuu...sydämiä särkyy...se on kaikki osa elämää....
..elämää,joka välillä maistuu herkulliselle kuin vaahterasiirappi pannukakun päällä, mutta välillä on niin kitkerää kuin sitruunanmehu....
On aivan luonnollista surra ja olla vihainenkin kun sydän särkyy..nuolla haavojaan, mutta nousta taas ylös katse kirkkaana kohti tulevaisuutta. Kadun itse ainakin mielummin elämässäni tehtyjä asioita, kun että jäisin miettimään että entäs jos entäs jos.....
Ja kun elää ja heittäytyy jokaiseen hetkeen ja tunteeseen täydestä sydämestään,niin kolhuiltakaan ei voi välyttyä,ja niitä kolhuja aiheuttaa muillekin siinä samalla....
Mutta - olisi niin paljon helpompaa kohota jaloilleen ja jatkaa huomiseen, jos saisi sen viimeisenkin virkkeen kirjoitettua siihen kirjaan,jos saisi sen sopuisan päätöksen toisen osapuolen kanssa, sulkea sitten se kirja ja laittaa se pois, ja aukaista uuden kirjan kansi.....siihen ei nyt mahdollisuutta ole, joten kirja jäi vieläkin kesken....keskeneräisenä - vailla the end tekstiä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti