Perjantai 13.päivä - ja valtakunnassa kaikki hyvin
Kyllä vaan, ilmeisesti tämä kuuluisa päivä toimii käänteisesti minun kohdallani, sillä minkään valtakunnan epäonnisia tapahtumia ei ole tähän päivään mahtunut.
Onhan sitä vielä reilut 3 tuntia toki jäljellä, joten ei tuuleteta vielä...ainakaan liian suurieleisesti.
Miten sitä mahtuukin yhteen päivään niin paljon kaikkea hyvää ja kaunista, kun antaa siihen mahdollisuuden, kun antaa itselleen aikaa??
Karsin roimasti sosiaalisen median käyttöä,sillä vietin aivan liikaa aikaa roikkumalla erinäisissä facebook -ryhmissä. Silloinkin,kun en ollut nokka kiinni puhelimessa ja tapletilla,olin jotenkin puolitehoinen kaikessa muussakin tekemisessäni.
Tämä alkoi ärsyttämään itseäni jo siinä määrin,että tavoilleni uskollisena tein kaikki tai ei mitään liikkeen, ja poistin itse itseni useammastakin ryhmästä.
Olen näitä ennenkin tehnyt,mutta ne jäi lyhyiksi ajoiksi.
Nyt päätin pyhittää koko kevään ja kesän ihan muille jutuille kuin sosiaalisen median seuraamiselle.
Jo ensimmäinen päivä on ollut varsin puuhakas ja energinen, ja olen pystynyt keskittymään ihan eri tavalla siihen mitä olen kulloinkin tekemässä.
Laitoin vielä muutaman työnhakukirjeen, kävin taas 8km lenkillä kauppareissu yhdistettynä, nautin ihanasta auringosta - siitä valosta ja lämmöstä,mitä niiin kipeästi talvella kaipasin.
Saunoin hyvässä seurassa, sain nauraa, viihdyin.
Ja luin...luin kokonaisen kirjan alusta loppuun tänään, ja pystyin keskittymään siihen täysin,uppoutumaan tarinaan.
Ihanat rakkaat kirjat, rakas harrastukseni lukeminen, jo tuskallisen kauan se katseli hyljättynä varjoista, kun aikani vei internet...ulotti lonkeronsa minuun ja veti mukanaan....
Mutta minä ryhdyin vastaiskuun. Katkaisin lonkerot irti, otin kirjan käteeni, käperryin pihatuoliini mukavaan asentoon kahvikupponen sivupöydällä,ja sukelsin tarinoiden maailmaan.
Ja kun yksi tarina loppuu,niin toinen jo alkaa.
Posket kuumottavat aurinkokylvyn jäljiltä, keho on rento saunomisen tuoman hyvän olon jäljiltä, olo on raukea ja tyytyväinen.
Iloisin mielin odotan, mitä kevät ja kesä tuo tullessaan.
Toivottavasti paljon auringon lämpöä ainakin, sille on tilaus.
Ja Kuopio kutsuu, ja viini festivaalit, työn merkeissä. Vihdoin, vuosien sitkeän yrittämisen jälkeen, pääsin kotikaupunkini tunnettuun kesätapahtumaan mukaan,ja sitä odotan innolla ja uteliaana.
Toivottavasti olisi luvassa muitakin kiinnostavia työkeikkoja, siinähän sitä minunlaiseni introvertti saa kummasti taas sosialisoitua samalla kun töitä tekee, ja kauniin kotimaamme kesätapahtumat ja torilta ostetut mansikkakipposet tuovat omat aistielämyksensä ja kokemukset.
Uskollinen ajokkini Pahis tulee huollettua nyt muutaman viikon päästä. Tuskin maltan odottaa niitä yhteisiä retkiä,mitä saan taas kokea satulasta käsin kuunnellen samalla lintujen laulua, minkä välillä ohikiitävät autot ja kimeä-ääniset moottoripyörät peittää alleen omalla melullaan.
Minulla on treffit oikein pitkän kaavan mukaan, minulla on kuukausia kestävät treffit sulokkaan Suomi-neidon kanssa, joka kuten minä itsekin,on parhaimmillaan tähän aikaan vuodesta.
Ja tällaisista treffeistä minäkin jopa tykkään, joten ei muuta kuin mukaan heittäytymään.
Aurinkoisin terveisin Ansku
