22.6.2016 Puhetta jalkapallosta, uskonnosta ja roolijaoista

22.6.2016 puhetta jalkapallosta, uskonnosta ja roolijaoista

   Kuiva tuulinen sää auringonpaisteella höystettynä on antanut minulle hyvin tilaisuuden jatkaa jo varsin rakkaaksi tulleen veneen parissa, tänään lakkasin jo mastoja ja eilen maalasin venettä sisäpuolelta.
    Meille tuli isännän kanssa pientä neuvottelua veneen ylimmän laudan värityksestä, minä olisin halunnut jättää sen mustaksi tai maalata valkeaksi.  Isäntä halusi kirkkaan sinisen, ja koska vene oli hänen, niin sininenhän siitä tuli, tosin sen kunnian maalauksesta hän sai toteuttaa aivan itse 😄. Ja niinpä itsepäinen Irlantilais kalastaja sitten tekikin, kun vähintään yhtä itsepäinen Suomalais nainen oli mastojen kimpussa.

 Päiviin on tullut rytmi, kun aamupalan jälkeen vietän puolille päivin aikaa työstäen venettä, jonka jälkeen pidän noin tunnin ruokatauon ja jatkan vielä pari tuntia veneellä.
Loppupäivä menee sitten touhuten millon mitäkin, eilen vähän pyykkäilin ja käytin koiraa uimassa, hain takkapuita sisälle jne jne...
Aamulla kävin juoksemassa, ja illalla tein tutun kotijumpan lankkuineen ja kyykkyineen ja rutistuksineen.
Saarella olevat lukuisat mäet ja rinteet pitää hyvin reidet kunnossa 😉
 
Jos olisin kova penkkiurheilija, niin illat menisivät nyt tiiviisti jalkapallon EM kisojen parissa, sitä kun tuntuu tulevan vähän joka kanavalta.
Islanti -Unkari peliä innostuttiin katsomaan, ja tänään pelaa Irlanti Italiaa vastaan.
Tässä taloudessa ei olla kauhean fanaattisia jalkapallofaneja, vaikka muilta mielipiteiltään talon isäntä osaa olla aika jyrkkä, paistanee pohjalta katolilainen ajatusmalli.
Itse olen saanut olla puremassa hammasta jo muutamaankiin otteeseen, kun omat mielipiteeni poikkeavat hyvinkin vahvasti talon isännän ajattelusta, enkä halua ehdoin tahdoin aiheuttaa mitään kansainvälistä konfliktia ☺.
Mutta aina en ole pystynyt välttämään vastaamiselta, varsinkaan kun jotain suoraan kysytään.
Viimeisin tällainen aihe oli seksuaalinen suuntautuminen, ja tuli erittäin selväksi, että isännän kanta oli vähintäänkin Perussuomalainen tässä topikissa.
Minä sanoin kuten ajattelenkin, että seksuaalinen suuntautuminen, kuten esimerkiksi uskontokin, ovat jokaisen ihmisen henkilökohtaisia valintoja, joihin heillä on oikeus.
Antaa kaikkien kukkien kukkia 🌹
Tässä maailmassa on jo niin paljon vihaa ja väkivaltaa ja pahuutta, että rakkaudelle pitää löytyä tilaa ❤ ja jokaisella on oikeus rakastua ja rakastaa.
Se, onko ihminen biseksuaali, hetero tai homoseksuaali, ei ole millään tavalla olennaista.
Sitä en tiedä miellyttikö vastaus kysyjäänsä, mutta sehän taas ei ole minun " ongelmani" . Ei pidä kysyä, jos ei kestä kuulla vastausta 😉
Ollaan me talon isännän kanssa välillä samaakin mieltä jostain, kumpikaan ei halua Trumpista presidenttiä ja molemmat vastustivat omien maidensa liittymistä EU:hun.
Myös naapurimaa Britannian tilannetta seurataan tarkkaan, että eroaako se Eeuusta vaiko eikö.

Täällä Irlannissa on vielä vähän selkeämmät roolijaot perheen sisällä, löytyy ne perinteiset miesten ja naisten työt.
Ei täällä hirveän moni nainen maalaa veneitä tai käytä painepesuria, mutta kaupungissa ja nuoremmilla pareilla roolit haihtuneet enemmän.
Minä sain vääntää kättä jopa tulen teosta alussa, mutta kun sitten kerran olin  vaivihkaa tulet takkaan laittanut, niin sen jälkeen loppui sekin vääntö.

Kaikki nämä eriävät mielipiteet ja kyky kuitenkin elää sovussa saman katon alla ovat vain hyvä esimerkki siitä, että ihmiset voisivat yrittää hyväksyä toisensa sellaisena kun ovat, niin elämässä olisi paljon vähemmän turhaa mielipahaa ja draamaa.
Nämäkin keskustelut ovat rikastuttavia, ja yksi lukuisista syistä, miksi tykkään näistä reissuista.
Jokainen perhe ja paikka on jäänyt mieleen, ja joistakin on tullut ystäviä, joiden kanssa pidämme yhteyttä vielä lähtönikin jälkeen.

  Täälläkin torpassa on taas hiljaista.....rauha maassa ja asukkaat omissa huoneissaan ja omissa peteissään uupuneina päivän töistä ja tiukoista neuvotteluista 😉
Huomenna taas päivä uus.....
En kyllä juuri ihmettele, että naapurin papan henkilökohtainen avustaja jäi tänne saarelle pysyvästi, vaikka piti hänenkin täällä olla alunperin vain muutama kuukausi, nyt on tainnut olla jo 18 kuukautta. Aika kuluu nopsaan silloinkun on kivaa, itseänikin vähän jo hirvittää oman lähtöni läheisyys, sen verran mukavalta tämä paikka tuntuu. Mutta eipä murehdita sitä vielä vaan eletään tässä hetkessä ja nautitaan siitä täysin siemauksin.
Ja kun kerta tästä hetkestä puhutaan, niin sehän tarkoittaa sitä, että koneet kiinni ja unta palloon.
Ötysii 😘
T. Ann O ' Songland