Tie kutsuu kulkijaa

Tie kutsuu kulkijaa

    Joskus tulee vain tarve lähteä, päästä pois, vaihtaa maisemia. Se tunne hiipii hiljaa, alkaen pienenä rauhattomuutena ja keskittymiskyvyn heikkenemisenä , ajatukset vain karkailee koko ajan jonnekin ja katse hakeutuu jonnekin horisonttiin, ikäänkuin löytäen sieltä jotain.
Välillä se tunne jääkin tuohon vaiheeseen ja menee ohi...ainakin hetkeksi.
Välillä se voimistuu sellaisiin mittoihin, että sitä ei voi sivuuttaa vaan ainoa ratkaisu sammuttaa se polte on pakata reppunsa ja kuunnella sydämensä ääntä.

Niin tein nytkin...ja oi mistä itseni löysinkään ☺

    Tällä kertaa en lähtenyt Pahiksella, ja lentokone ei tullut kysymykseenkään. Vaihtoehdoksi jäi maantie tai rautatiet.
Mieli teki junailla, mutta lompakko oli eri mieltä...siispä bussilla.

Matka kaikkinensa kesti yli neljä päivää, reitti kulki suurinpiirtein näin: Turku - Tukholma - Hampuri - Bryssel - Lontoo - Dublin - Westport - Inishturk.
Bussit oli moderneja ja viihtyisiä, matkalla tutustuin uusiin ihmisiin - muihin reissaajiin ja paikallisiin.
Aika kului enimmäkseen ihan hyvin,sain jopa nukuttuakin.

Kun vihdoin ja viimein olin päässyt Westportin viihtyisään kaupunkiin Mayon kunnassa, aloin olla jo todella fiiliksissä.
Vielä lyhyt bussimatka lauttarantaan ja sieltä merimatka pienellä lautalla Atlantin tyrskyissä kohti määränpäätä.
Hetken levottomuus mahdollisesta merisairaudesta katosi pian ja nautin sydämeni kyllyydestä raikkaasta merituulesta kasvoillani ja ihailin aaltojen maininkeja ja ylläni kaartelevien lintujen taidonnäytteistä.
Lauttamatka kesti vajaan tunnin, ja pian saavuimmekin jo rantaan.

 Jo ensimmäiset hetket saarella tekivät minuun suuren vaikutuksen.
Karun kallioiset maisemat ja joka puolella ympäröivä meri lumoaa minut täysin, ottaa valtaansa.
Näyttää vahvasti siltä, että unelma Espanjasta ja sen lämmöstä ei enää olekaan se juttu, vaan minun kohtaloni on vahvasti kietoutunut meren ja pienten saarten ympärille.
Ensin lukuisat vierailut ja sitten kokonainen vuosi Kökarissa, ja nyt saan viettää ainakin neljä viikkoa täällä Inishturkin saarella Atlantin ympäröimänä.

  Inishturkin saari sijaitsee n.14,5km päässä rannasta. Ympärivuotisia asukkaita on n.50.
Saari on kooltaan noin 5km pitkä ja 2,5km leveä.
Ihmiset saavat elinkeinonsa kalastuksesta ja lampaista,saarella myös Bed and Breakfast majoitusta.
Tämä on ihanteellinen paikka linnuista ja kalastuksesta kiinnostuneille, ja saaren ympäri kiertää myös kaunis 5km pituinen polku. Täällä pesii myös lunni yhdyskunta ja lukuisia muita lintulajeja.
Saarelta löytyy aktiivinen ja toimiva kerhotila,jonka yhteydessä on myös pieni kauppa ja yllätys yllätys - pubi 😉.
 Näistä maisemista kirjoittelen tarinoita ja tuntemuksia nyt seuraavan kuukauden, joten pysykää linjoilla.
Lämmöllä, Myrskyluodon Ansku