Tämä artikkeli sai lähtöpotkunsa siitä, kun vähän aikaa sitten juttelin tuttavani kanssa. Keskustelu siirtyi lapsiin ja perheisiin,ja hänen kommenttinsa minulle meni jotakuinkin näin: “Minä käyn töissä ja maksan veroja,jotta kotiäidit voisivat olla kotona ja saada etuja”. Paljon vastaavanlaisia kommentteja olinkin jo aiemmin saanut, mutta jostain syystä tuo alentuva äänensävy ja halveksuva asenne kotiäitiyttä kohtaan sai minut oikeasti kimpaantumaan.
Sellaistahan se kotiäidin elämä varmaan onkin. Nukutaan pitkään aamulla, syödään rauhassa aamiainen kahvia siemaillen ja sanomalehtiä lueskellen. Päivällä sitten käydään kävelyllä ja palataan kotiin lakkaamaan kynsiä ja katsellaan siinä kynsilakan kuivumista odotellen iltapäivän saippuaoopperoita telkusta. Niin joo,ne lapset..nehän toki kasvaa itsekseen siinä sivussa….just joo:0)
Ei varmaan monikaan muu ammatti ole yhtä väärinymmärretty ja parjattu kuin kotiäidin ammatti. Kyllä,käytän tuota virallista nimitystä ammatti,koska sitä sen pitäisi oikeasti olla, kaikkine samoine etuineen kuin muutkin harjoittamamme ammatit. Kuitenkaan näin ei ole, mistä se johtuu? Arvostuksen puutteesta ja asenneongelmasta yhtiskunnassamme,siitä se johtuu.
En olekaan vaatimassa mitään lakisääteisiä tietynmittaisia kahvitaukoja, tai Nokian pääjohtajan saamaa palkkaa tästä työstä.
Mutta joku kohtuus on kuitenkin oltava. Tällä hetkellä jopa minimi työttömyyspäiväraha on melkein tuplasti isompi kuin kotihoidon tuki. Entä kun äiti sairastuu?? Kuka hoitaa lapset? Kotiäidillä ei ole edes sairaslomaa,ja kaikilla ei ole käytettävissään isovanhempia apuna tai muuta sukua,kun nykyään työn perässä joutuu paljon muuttamaan paikkakuntaa ja usein muu suku jää sitten toiselle paikkakunnalle. Eikä ole taloudellisesti mahdollista,että isä ottaa palkatonta vapaata töistä hoitaakseen lapsia,että äiti voisi huolehtia itsestään, kun jo valmiiksi eletään enimmäkseen sillä yhdellä palkalla.
Kotiäidin työ on todella tärkeää ja haasteellista, ja vaativaa. Ei ole montaakaan ammattia, liekö yhtään toista, jossa työajat ovat yhtä epäsäännöllisiä ja pitkiä,ja jossa on mukana niin paljon yövuoroja kuin kotiäidin ammatissa. Ei ole selkeitä ruokatunteja,kahvitaukoja, selkeää työnkuvaa jne..Koitäiti tekee kaiken työn aina työnjohdosta perustehtäviin..ei voi sanoa että teetä muilla kun tuo ei kuulu toimenkuvaani. Lakkoon ei ole varaa, jos ei halua lastensuojeluviranomaisia ovelle valittamaan.
Ja kotiäidit olisivat monipuolisuudessaan ja taitavuudessaan valmiita suoraan hallinnollisiin ja johtotehtäviin yhteiskunnassamme.
Kriisinhallintatehtävät, konfliktien hoitamiset diplomaattisesti, työtehtävien priorisointi, paineen alla työskentely ja nopea päätöskyky ovat vain arkipäivää kotiäidin ammatissa.
Työnantaja/t ovat vaativia, mutta en taida tuntea yhtään kotiäitiä, joka kuitenkaan olisi saanut potkut työstään.
Kaikista medioista tulvii tietoa, että nykyajan lapset voivat huonosti maassamme. Miten se voi olla mahdollista? Elämmehän kuitenkin hienossa ja toimivassa valtiossa, missä perusasiat pitäisi olla kunnossa.
Ajan puute, huomion puute….todennäköisesti molempia ja vielä vähän muutakin. Mutta kun lapsilta kysytään,että mitä he haluaisivat tehdä vanhempiensa kanssa kun siihen saadaan aikaa, niin ne ovat varsin usein ihan yksinkertaisia juttuja.
Eivät lapset halua aina mitään sirkuksia ja muita kansanhuveja,yhedssäolo ja normaalit askareet riittävät. Leipominen, ulkoilu,kotipäivä laiskotellen ja lueskellen jne… Tämän päivän vanhempien hittisana on laatuaika..mutta ei voi olla laatuaikaakaan,jos ei ole ylipäätään tarpeeksi aikaa lapsilleen.
Nyt olisi meillä mahdollisuus vaikuttaa äiteinä ja isinä tulevaisuuden suuntaukseen, ja miten paljon maamme oikeasti arvostaa perheellisiä. Voimme valita päättäviin tehtäviin niitä ihmisiä ,jotka oikeasti haluavat ja myös aikovat toimia kotiäitiyden/koti-isyyden mahdollistamiseksi.
Monet äidit joutuvat lähtemään töihin kotinsa ulkopuolelle pitkin hampain, jättäen lapset itkemään peräänsä päiväkotien portille, koska perheellä ei ole taloudellisesti muita vaihtoehtoja.
En arvostele tässä päiväkoteja ja väitä,että ne olisivat kamalia paikkoja. En arvostele äitejä,jotka haluavat mennä töihin kotiäitiyden sijaan.
Haluan vaan ajaa takaa sitä, että yhteiskunta antaa järkevän mahdollisuuden jäädä kotiin niille äideille, jotka sitä oikeasti haluavat.
Minä olen yksi heistä - ja tulen olemaan vielä senkin jälkeen ,kun nuorin täyttää 3 vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti